Suo- ja vesiluonto on voimakkaasti uhanalaistunut vuosikymmenien kuluessa. Luonnontilaiset suot ja kosteikot tuottavat monenlaisia hyötyjä. Puhtaan veden kierto on elinehto kaikille ja marja-apajat, rikkaat riistamaat sekä lintuvedet iloksi monelle.

Hydrologia LIFE -hankkeessa (2017–2023) olemme kunnostaneet arvokkaita kosteikkoja mm. tukkimalla ojia, kunnostamalla puroja ja umpeen kasvavia lintujärviä sekä hankkimalla suoalueita suojeluun. Kaikki hankkeessa tehdyt toimet edesauttavat monimuotoista suo- ja kosteikkoluontoa sekä -lajistoa.

Euroopan unioni on rahoittanut 60 % Hydrologia-LIFE-hankkeen lähes yhdeksän miljoonan euron budjetista. Hankkeen avulla arvokasta luontoa turvattiin laajan kumppaniverkoston voimin. Yhteistyöhankkeessa oli mukana yhdeksän kumppania ja yli 200 asiantuntijaa.

Kosteikot kukoistavat nyt yli 100 kohteella ympäri Suomen

Soiden ennallistamisessa hankkeen kokonaistavoite on ylitetty ja ennallistettuja hehtaareja kertyi 5800 hehtaaria. Se vastaa yli 8000 jalkapallokenttää!

Lisäksi Metsähallituksen monikäyttömetsissä on ennallistettu metsätalouskäyttöön soveltumattomia soita yli 200 hehtaaria.

• Kartta kohteista (pdf, 4 143 kt)
• Luettelo kohteista (pdf, 67 kt).

Vesienpalautus suolle: kokeilusta vakiintuneeksi ennallistamismenetelmäksi

Myös vesiensuojelukuluja säästyy, kun kehitetään uusia, kustannustehokkaampia menetelmiä talousmetsien kunnostusojituksen ja ennallistamistoimien yhteensovittamiseksi. Suomen Metsäkeskus ja Tapio Oy pilotoivat vesienpalautusta viidellä suojelusuolla. Toimintamallissa kuivuvalle suolle ohjataan sinne kuuluva vesi kaivamalla johdeojia, joita pitkin vesi pääsee suon luontaisille virtausreiteille. Kohteilla seurattiin veden palauttamiseen kehitettyä toimintamallia käytännön tilanteissa. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella toimintamalliin tehtiin päivityksiä mm. maastomittausten osalta. Hankkeen aikana vesienpalautuksesta on tullut vakiintunut ennallistamismenetelmä. Uusia kohteita kartoitetaan ja toteutetaan jo ympäri Suomen!

Puroja kunnostettiin kohti luonnontilaa ja lintuvesiä pesimäpaikoiksi

Purokunnostukset vaihtelivat muutamista sadoista metreistä usean kilometrin pituisiin suururakoihin. Esimerkiksi Temmesjoen juomaa Pohjois-Pohjanmaalla on palautettu mutkittelemaan 4,6 kilometrin matkalta. Kunnostimme puroja myös talkoilla, jotka tarjoavat mainion mahdollisuuden tehdä merkittävää luonnonhoitotyötä hyvässä seurassa. Talkoissa puroihin tehtiin kaloille kutusoraikkoa, vettä ohjattiin patojen avulla ja puroihin lisättiin kiviä.

Vedenpintaa nostamalla kunnostettiin 14 järveä ja neljällä järvellä tehtiin ruoppauksia ja pesimäsaarekkeita. Lintujärvien kunnostuksissa viimeisteltiin vielä syksyllä 2023 Keskisenlammella Joutsassa lintujen pesimäsaarekkeitaja viereisellä Riionlammella nostettiin lammen pintaa. 

Kansainvälisesti ainutlaatuista seurantaa!

Jatkoimme pitkäaikaisseurantoja, jotka aloitettiin laajassa, v. 2014 päättyneessä Suoverkosto LIFE -hankkeessa. Kymmenen vuotta sitten ennallistetuilta soilta on kerätty vesi- ja kasvillisuusnäytteitä. Kattava seuranta osoittaa, että ennallistamisen jälkeen soiden vesitalous ja kasvillisuus alkaa palautua kohti luonnon tilaa.

Lisäksi Oulun Yliopistossa on kehitetty droneseurantamenetelmiä soiden ennallistamisen seurantaan. Dronen avulla tutkitaan ennallistamisen tuloksia. Ilmakuvista on mahdollista arvioida, miten ennallistaminen on vaikuttanut alueen hydrologiaan ja kasvillisuuteen. Kuvista voidaan esimerkiksi nähdä, miten tukitun ojan ympäristö on lähtenyt vettymään ja kuinka kasvillisuus on muuttunut ennallistamisen jälkeen.

Keväällä 2023 saimme tuloksia Turun yliopiston lepakkoseurannoista. 21 kohteella seurattiin lepakoiden aktiivisuutta neljän kesän ajan, ennen ennallistamista sekä ennallistamisen jälkeen. Valtavan ääniaineiston analysointi paljasti, että lepakoiden aktiivisuus lisääntyi erityisesti ennallistetuilla soilla. Aktiivisuuden lisääntymisen arvellaan olevan on seurausta hyönteisten lisääntymisestä. Kaikki Suomen lepakkolajit ovat rauhoitettuja, ja hieno tulos on, että soiden ennallistamisella ei ole lajeihin haitallista vaikutusta, päinvastoin!

Lintuvesistökunnostusten seurantaa on tehty kaikilla kunnostetuilla järvillä. Aiempien vuosien seurannoista on saatu ilahduttavia tuloksia. Vesilinnut ovat ottaneet kunnostetut järvet omikseen. 

Kosteikon suojelusta hyötyjä meille kaikille

Soiden ennallistamisesta on hyötyä myös meille ihmisille. Luonnonvarakeskus Luke toteutti hankkeessa sosioekonomisten vaikutusten arvioinnin eli tarkasteli mm. ennallistamisen kustannuksia ja aluetalousvaikutuksia. Luke tutki myös sitä, kuinka paljon monimuotoisuuden palautuminen voi parantaa vesistön laatua ja alueen virkistys- ja matkailuarvoa. Kyselyiden perusteella kansalaiset arvostavat ennallistamistyötä, ja ennallistamisen hyödyt koetaan suuremmiksi kuin niiden kustannukset.

Hankkeessa on myös työllistetty yli 100 urakoitsijaa ympäri Suomen.

Viestintään videovinkit, kosteikkokortit ja -peli

Hankkeessa tehdyt videot ja kosteikkokortit kertovat, miten voimme yhdessä kunnostaa puroja ja soita ja pitää rantaniityt avoimina. Vinkkejä löytyy niin koululaisille ja kalastajille kuin metsänomistajille ja karjankasvattajille. Lyhyet videot tiivistävät myös suomalaisten osaamisen tämän suomaamme luonnontilan kohentajina.

Laatimamme opetusmateriaalit sekä linkit muihin viestintäaineistoihin löytyvät  myös ympäristökasvattajien materiaalipankista MAPPAsta, hakusanalla ”Kosteikko”.

• Linkit löytyvät Kosteikkoviestintä-sivultamme

Kosteikkopeliä pelaamaan netissä

Avasimmeyhdessä Jyväskylän yliopiston tiedemuseoon kuuluvan Luontomuseon kanssa Kosteikkopelin nettiin. Miten ihmisen toimet vaikuttavat vesistöihin? Entä mitä voimme tehdä kosteikkoluonnon pelastamiseksi? Kaikki pääsevät nettipelissä kokeilemaan oman toiminnan vaikutuksia tähän erittäin uhanalaiseen elinympäristöön. Peli on suunnattu erityisesti syventämään koululaisten luontotietoutta, mutta sitä kannattaa kokeilla aikuistenkin!

Maksuton peli löytyy osoitteesta https://kosteikkopeli.jyu.fi/.  

Yhteystiedot

Hankkeesta on vastannut Metsähallitus, Luontopalvelut.

Projektipäällikkönä toimi Maria Tiusanen
maria.tiusanen@metsa.fi

Kumppaneita oli mukana yhdeksän.

Miten luonnon ennallistaminen vaikuttaa?

Video kertoo, kuinka voimme turvata luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla suoluontoa ja seuraamalla työmme tuloksia. (www.youtube.com)

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.