Kansallispuistojen terveyshyötyjä

Retket kansallispuistoihin, Suomen luonnon huippukohteisiin, kampittavat stressin. Metsähallituksen selvitysten mukaan elinvoimaisuus ja onnellisuus kohenevat retkillä Suomen kansallispuistoihin ja muihin laadukkaisiin luontokohteisiin. Erityisesti ruuhkavuosi-ikäisten, naisten ja lasten hyvinvointi kasvaa kansallispuistoissa liikuttaessa.

Retki kansallispuistoon rauhoittaa mieltä, torjuu alakuloa ja stressiä ja saa unohtamaan arjen murheet. Koetut terveyshyödyt ovat merkittävämpiä luonnon helmassa yöpyjillä verrattuna päiväretkeilijöihin, ja kansallispuistoon kauempaa matkaavat kokevat fyysisen hyvinvointinsa lisääntyvän enemmän kuin lähialueilta tulevat kävijät. Porukalla kulkevien sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy ja ystävyyssuhteet lujittuvat. Retkeilijät nauttivat myös fyysisesti: esimerkiksi puhdas ilma ja hiljaisuus tekevät hyvää keholle.

Kansallispuistot ovat merkittävä liikuntapaikka suomalaisille ja niissä liikutaan pääosin omin voimin. Kansallispuistoretkillä patikoidaan, pyöräillään, melotaan ja hiihdetään pitkiä matkoja. Keskimäärin kansallispuistoissa kuljettiin omin lihasvoimin 1–25 km, liikkumistavasta riippuen. Tieto on kerätty jo 39 kansallispuistosta. Kun kuljettu matka kerrotaan kyseisten puistojen käyntimäärillä, liikkuivat kävijät vuonna 2023 yhteensä 39,8 miljoonaa kilometriä. Tämä vastaa suunnilleen yhtä pitkää matkaa kuin kuljettaisiin 994 kertaa maapallon ympäri.

Kansanterveys kohenee

Luonnossa kulkeminen ja eräharrastukset ovat terveydenhuollon ja kansanterveyden näkökulmasta myös merkittävä taloudellinen mahdollisuus. Metsähallituksen vuosina 2019–2023 toteuttamien kävijätutkimusten mukaan luonto- ja historiakohteiden kävijöistä 86 % kokee vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijöiden kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten keskiarvo oli 4,33 asteikolla 1–5, jossa 1= täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä.

Kävijät arvioivat saamansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin 100 euron arvoiseksi käyntiä kohti. 100 euroa on vastausten mediaani eli keskimmäinen arvo. Kävijätutkimusten ja -laskentojen perusteella voidaan suunta-antavasti arvioida esimerkiksi kaikkien Suomen kansallispuistoissa vuonna 2023 vierailleiden henkilöiden kokemiksi terveysvaikutuksiksi noin 359,5 miljoonaa euroa.

Henkinen kantti kuntoon

Retki kansallispuistoon kohentaa tehokkaasti mielialaa ja elvyttää stressistä. Puistokäynnit vaikuttavat lisäävän tyyneyttä ja rauhallisuutta, onnellisuutta, elinvoimaisuutta ja turvallisuuden tunnetta sekä vähentävän alakuloisuutta etenkin 26–50-vuotiailla.

Luonto on lasten paras leikkipaikka

Selvityksiemme mukaan aikuiset kokevat, että luonnossa liikkuminen tarjoaa lapsille virikkeellistä ja kehittävää toimintaa. Aikuisten mukaan lapset nauttivat luonnossa ja yhdessä olemisesta sekä tunsivat liikkumisen riemua. He saavat myönteisiä kokemuksia itsensä toteuttamisesta ja oppivat uusia taitoja ja asioita. Luonnossa liikkumisen koetaan vaikuttavan myönteisesti myös lasten mielikuvitukseen, luovuuteen ja oivaltamiseen.

Lisätietoa