Metsähallitus ylläpitää mittavaa metsäautotieverkostoa

Metsähallituksen panostus metsätieverkon ylläpitoon ja rakentamiseen on noin 22 miljoonaa euroa vuodessa. Omien metsäteiden lisäksi Metsähallitus on osakkaana lukuisissa yksityisteissä.

Tavoitteena on, että eniten liikennöity tieverkko ylläpidetään kunnossapidon toimin, jolloin toistuvien peruskorjausten tarve vähenee. Metsäteitä pidetään kunnossa muun muassa lanaamalla, höyläämällä, ajamalla uutta pintamateriaalia ja raivaamalla tienvarsivesakoita. Talvikunnossapito on lähinnä lumen aurausta. Teiden peruskorjauksia ja uuden tien rakentamisia tehdään vuosittain noin 1000 kilometrin verran.

Metsäteiden parantaminen on myös varautumista ilmastonmuutokseen. Teiden on kestettävä sateisten syksyjen ja lauhojen talvien kelirikot. Lisäksi metsäteillä on tarkoitus liikennöidä yhä enemmän nykyistä raskaammilla puutavara-autoilla. Isommilla autoilla liikennöiminen vähentää polttoaineen tarvetta, mikä pienentää puunkuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Olemme olleet mukana suurten autojen käyttökokeiluissa ja lisäksi käytämme mahdollisuuksien mukaan junakuljetuksia.

Kehitämme metsäteiden suunnittelua, hoitoa ja rakentamista aktiivisesti. Suunnittelussa käytämme yhä enenevässä määrin apuna pudotuspainolaitteita kantavuuden mittauksissa, maatutkausta eri kerrosvahvuuksien arvioinnissa ja videotulkintaa tien geometrian, kuivatuksen, pintakunnon ja vesakoitumisen arvioinnissa.

Uusien teiden rakentamisen punnitsemme hyvin tarkasti; viime vuosina uusia teitä on rakennettu reilut 100 kilometriä vuodessa.

Metsätiestö on osoittanut tarpeellisuutensa metsäpalojen nopeiden sammutustöiden mahdollistajana. Esimerkiksi ennätyskuivana kesänä 2018 metsäpaloja oli paljon, mutta pinta-alaltaan ne jäivät pieniksi.

Metsäautotiet ovat kaikkien käytettävissä

Metsätalouden käyttöön rakennettu tiestö on osoittautunut tärkeäksi valtion alueiden virkistyskäyttöä palvelevaksi infrastruktuuriksi.

Luonnonvarasuunnitelmia tehtäessä on seurattu monikäyttömetsien metsäautoteiden käyttöä. Seurantojen perusteella Metsähallituksen tieverkoston suurin käyttäjäryhmä on virkistyskäyttäjät eli muun muassa metsästäjät, marjastajat ja sienestäjät: Selvitysten mukaan metsäteiden käytöstä 85 prosenttia on muuta kuin metsätalouskäyttöä.

Monikäyttömetsien käyntimäärien luotettava arviointi on hankalaa, mutta luonnonvarasuunnitelmien yhteydessä tehtyjen tienkäyttöselvitysten perusteella monikäyttömetsien käyntimäärän on arvioitu olevan Kainuussa noin puoli miljoonaa käyntiä, Etelä-Suomessa noin miljoona käyntiä ja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa noin 900 000 käyntiä vuodessa.

Metsäteiden käyttö

Metsähallituksen ylläpitämien metsäteiden ja niiden käytön osalta on hyvä ottaa huomioon alla mainitut seikat. Muilla tienpitäjillä saattaa olla vastaavanlaisten teiden käytön suhteen joiltain osin erilaisia periaatteita.

Liikkuminen ja pysäköinti

Yksityishenkilöiden tavanomainen henkilöliikennekäyttö on maksutonta.

Metsäteillä voi liikkua jalan, pyöräillen ja tieliikenteeseen hyväksytyillä moottoriajoneuvoilla. Puutavara- ja maa-aineskuljetusten vuoksi metsäteiden rakenne ja kunnossapito poikkeaa jossain määrin yleiseen liikenteeseen tarkoitetuista teistä. Tiet on pyritty rakentamaan kantaviksi. Sen vuoksi käytetty pintamateriaali on usein normaalia karkeampaa.

Tien rajallisesta kunnossapidosta johtuen on syytä varautua kuoppiin, irto- ja maakiviin ja muihin odottamattomiin vaaratekijöihin. Tästä syystä on tärkeää muistaa käyttää aina oikeaa tilannenopeutta. Metsätiet on rakennusvaiheessa mitoitettu pääosin enintään 40 km/h nopeudella ajettaviksi.

Liikennöinti metsätiellä tapahtuu kuljettajan omalla vastuulla. Kuljettajan tulee olla varovaisempi kuin ensisijaisesti henkilöliikenteeseen tarkoitetuilla teillä. On myös syytä muistaa, että tiellä liikkuu isoja puutavara-autoja ja muita raskaita työkoneita. Henkilöautoja ei saa pysäköidä tien varteen sekä kääntö- ja varastopaikoille siten, että isojen ajoneuvoyhdistelmien liikkuminen ja työskentely vaikeutuu.

Tienkäyttömaksut raskaille kuljetuksille  

Markkinapuun- ja maa-ainesten kuljetuksista peritään kuljetusmäärään ja –matkaan perustuvaa tienkäyttömaksua. Tien käytöstä ja maksumenettelystä tulee sopia etukäteen Metsähallitus Metsätalous Oy:n paikallisen aluepäällikön kanssa.

Kelirikko ja muut tien käytön rajoitukset

Metsäteistä vain pieni osa kestää ympärivuotista liikennettä. Sijainnista riippuen ympärivuotisesti liikennöitävien teiden määrä on 10–20 prosenttia tiestön kokonaismäärästä.

Yleensä Metsähallituksen tiestölle ei ole asetettu ajoa estäviä puomeja. Sateen pehmentämillä teillä ei tule kuitenkaan liikennöidä, kuten ei luonnollisesti myöskään kelirikkoaikaan.

Metsäteillä käytetään hyvin rajoitetusti liikennemerkkejä. Silloille, jotka eivät kestä raskasta liikennettä, on pyritty asettamaan asiasta kertovat painorajoitusmerkit. Aivan kaikilla silloilla ja rummuilla painorajoitusmerkintöjä ei kuitenkaan välttämättä ole.

Poronhoitoalueella metsätiellä voi tulla vastaan poroaidan veräjä aidan kulkiessa metsätien yli. Veräjä tulee muistaa sulkea läpiajon jälkeen.