Kalastuksen ja metsästyksen hyötyjä paikallistalouteen
Valtion alueille saapuvat kalastajat ja metsästäjät tuovat taloudellisia hyötyjä matkakohteeksi valitsemalleen alueelle. Erälupia myydään vuosittain noin 150 000.
Metsästäjien ja kalastajien rahavirrat kulkevat aluetalouden tasapainottamisen kannalta hyödylliseen suuntaan. Pohjoiseen ja itään suuntautuneet erämatkat kestävät pisimpään, joten eniten aluetalous hyötyy eräreissuista Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Metsähallituksen erälupaan sijoitettu euro tuottaa määränpäänä olevalle maakunnalle noin 10 euroa, ja jokainen metsästysalue tuo lähialueelle keskimäärin 1,5 työpaikkaa.
Metsästys- tai kalastusmatkalla käytetystä summasta 2/3 jää matkakohteen maakuntaan. Eniten rahaa kuluu vähittäiskauppoihin, majoitukseen, ruokailupalveluihin ja polttoaineeseen.
Arvio metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaiden rahankäytön aluetaloudellisista vaikutuksista perustuu Metsähallituksen myymien erälupien määrään sekä tutkittuun tietoon luvan hankkineiden metsästäjien ja kalastajien keskimääräisestä rahankäytöstä. Laskenta pohjautuu Metsähallituksen ja Luonnovarakeskuksen (Luke) yhteistyössä kehittämään panos-tuotos-laskentamalliin.