Tunturihaukka
Tunturihaukka (Falco rusticolus) on äärimmäisen uhanalainen (CR), erityisesti suojeltava, rauhoitettu lintudirektiivin liitteen I laji. Se pesii pohjoisimmilla tunturialueilla ja niitä ympäröivissä metsissä eikä ole tunnetun historian aikana pesinyt tämän alueen ulkopuolella. Tunturihaukka pesii yleensä korpin rakentamiin pesiin, tavallisesti kalliolla. Myös puissa olevat risupesät kelpaavat, jos kallioita ei ole. Pesivä kanta arvioidaan 22–28 pariksi. Pesimätulos vaihtelee vuosittain voimakkaasti, ja sitä säätelee ennen kaikkea tärkeimmän saalislajin, riekon, runsaus.
- Tunturihaukka pesi ensimmäistä kertaa koskaan keinopesään Pohjois-Lapissa (tiedote 26.8.2024)
- Metsähallituksen petolintuseurannat 2023: maakotka pesi hyvin toista vuotta peräkkäin, merikotkan pesinnöissä poronhoitoalueella huonompi vuosi (tiedote 11.12.2023)
Tunturihaukan suojelu
Suurin uhka on pesimäpaikoilla tapahtuva häirintä. Haudonnan aikana huhtikuussa saattaa olla vielä kylmää ja sateista ja tahatonkin häirintä saattaa ajaa hautovan naaraan pois pesältä, jolloin munat ovat vaarassa tuhoutua. Munien keräily ja poikasten ottaminen haukkakasvatukseen ovat uhkia, joihin voidaan varautua pesäpaikkojen huolellisella salauksella ja valvonnalla. Ilmaston lämpeneminen ja sen aiheuttamat muutokset tunturiluonnossa voivat olla kohtalokkaita tunturihaukalle.
Vastuuhenkilö Metsähallituksessa on Eetu Sundvall, eetu.sundvall@metsa.fi.
Tunturihaukan pesintätuloksia
Tunturihaukan kanta pienenee, vaikka pesintävuosi 2022 oli suhteessa edellisiin vuosiin hyvä. Tarkastuksissa todettiin 12 asuttua reviiriä ja 10 onnistunutta pesintää, joissa oli yhteensä 24
rengastusikäistä poikasta. Yksittäinen hyvä pesintävuosi suhteessa viime vuosien pesintämääriin ei ole merkki siitä, että kanta olisi lisääntymässä.
Tunturihaukan reviireistä tarkastettiin 98 prosenttia vuonna 2021. Tarkastuksissa löydettiin 8 asuttua reviiriä, 5 onnistunutta pesintää ja 10 poikasta. Tunturihaukan pesimätulos on heikentynyt koko 2000-luvun ajan.
Tunturihaukan pesintätulos vuonna 2020 oli keskimääräinen. Tarkastuksissa löydettiin 13 asuttua reviiriä ja 10 onnistunutta pesintää. Niissä oli 22 poikasta. Tunturihaukkojen pesintätulos riippuu vahvasti riekkojen määrästä, ja vuosien väliset vaihtelut ovat suuria. Riekkoja oli vuonna 2020 aiempia vuosia enemmän ja se kiritti pesintätulosta keskimääräiseksi.
Lisätietoja
- Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2022 (julkaisut.metsa.fi)
- Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2021 (julkaisut.metsa.fi).
- Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2020 (julkaisut.metsa.fi)