Vásttolaš fitnodatdoaibma
Meahciráđđehus ovddida vásttolaččat stáhta eana- ja čáhceopmodaga geavaheami nu, ahte das lea buoremus vejolaš ávki olles servodahkii dál ja boahttevuođas. Doaibmat fitnodatdoaimmas aktiivvalaččat ja suvdilit birrasa, olbmuid ja servodaga ávkin. Leat luohtehahtti ovttasbargoguoibmi ja hukset nannosut boahttevuođa giddes vuorrováikkuhusas áššehasaiguin sihke guimmiiguin ja eará min čanusjoavkkuiguin.
Vástidat globála hástalusaide innovatiivvalaš ja sohkabuolvvaid badjel ollán čovdosiiguin
Ođasmuvvi materiála dálkkádatviisát
PEFC-sertifiserejuvvon lotnolasgeavahanvuvddiid fuolahat oktanaga muorrabuvttadeamis, vuovdeváriid reahkkámis, luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteamis, áhpásmuhttinanu eavttuin sihke dálkkádatrievdama goahcamis ja dasa vuogáiduvvamis.
Buhtes energiija eatnamis ja mearas
Ovddidat fidnuid bokte stáhta guovlluid heivvolažžan ja láigohat daid suorggi doaibmiide gilvvohallanvuogádaga mielde. Ovddidat doaimmain Suoma dálkkádatmihttomeriid ollašuvvama go dahkat bieggafámu máŋggageardásažžan jagi 2030 rádjai oassin min dálkkádatprográmma.
Vásttolaš turismaovttasbargu
Ovddidat stáhta eatnamiin lean turismaguovlluid bálvalusaid. Fállat buriid doaibmaeavttuid fitnodatdoalliide ja buresbirgejumi olbmuide. Leat čatnasan suvdilis turismma vuođđojurdagiidda ja vuordit dán maiddái min guimmiin.
Suvdilit lasi ruovtturiikka guoli
Vástidat našuvnnalaš čáhcegilvima ja alit biodoalu strategiijaide čielggademiin, gávdnojitgo mearraguovlluin čáhcegilvimii vuogas guovllut, ovddidat ovttasbarggu sierra čanusjoavkkuiguin ja láigohat guollešaddadeapmái heivvolaš guovlluid fitnodagaide.