Arvostamme yhteistyötä ja kumppanuutta kaikessa toiminnassamme
Metsähallituksen toimintaan kohdistuu erilaisia odotuksia, joiden vastuullinen yhteensovittaminen edellyttää kumppanuutta ja yhdessä toimimista laajan kumppani- ja sidosryhmäjoukon kanssa.
Metsähallituksessa yhteistyömuodot vaihtelevat yhdessä tekemisestä tiedonvaihtoon, kaupantekoon, ohjaukseen ja vuorovaikutukseen. Tärkeitä yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi yhdessä sidosryhmien kanssa tehtävä luonnonvarasuunnittelu, kumppanien kanssa tehtävä hankeyhteistyö sekä neuvottelut paliskuntien kanssa.
Metsähallituksen sidosryhmä- ja kumppaniverkosto on laaja ja monipuolinen. Sidosryhmiä ovat kaikki ne tahot, joilla on suhde Metsähallituksen hallinnassa oleviin maa- ja vesialueisiin. Kumppanit ja sidosryhmät ovat keskenään hyvin erilaisia, ja siksi myös yhteistyön tavat vaihtelevat. Yhteinen nimittäjä on kuitenkin jatkuva vuorovaikutus.
Metsähallituksen neuvottelukunnat
Metsähallituksella on maakunnalliset neuvottelukunnat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sekä Pohjois-Karjalan alueilla. Neuvottelukuntien tehtävänä on toimia valtion alueiden käyttöä koskevan päätöksenteon apuna ja antaa Metsähallitukselle lausuntoja merkittävistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä sekä tehdä aloitteita paikallisen väestön aseman huomioon ottamiseksi ja eri toimintojen yhteensovittamiseksi. Neuvottelukuntiin on valittu henkilöitä, jotka edustavat monipuolisesti maakuntien väestöä, metsätaloutta, elinkeinoelämää, ympäristönsuojelua ja kansalaisjärjestöjä.
Saamelaisten kotiseutualueen kuntiin on asetettu kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joissa käsitellään valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa kaikkien neuvottelukuntien jäsenet sidosryhmien esitysten pohjalta. Jäsenet valitaan neljän vuoden toimikaudeksi. Tammikuussa 2021 nimettyjen neuvottelukuntien toimikausi kestää 21.1.2025 asti.