Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja Metsähallitus, 5.11.2019
Suojelun arvoista metsäluontoa on runsaiten Hämeen, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla. Viime vuosina tehdyt paikkatietoanalyysit ovat merkittävä apu luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Helsingin yliopistossa kehitetyllä, paikkatietoa hyödyntävällä Zonation-ohjelmistolla tehdyt analyysit kertovat, missä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat alueet sijaitsevat.
Ekologinen päätösanalyysi yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena (MetZo II) -projekti on tehnyt Zonation-ohjelmistolla yksin ja yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa useita luonnon monimuotoisuuden suojelua edistäviä priorisointianalyysejä. Tänään 5.11. järjestettävässä seminaarissa esitellään projektin lopputuloksia Säätytalolla Helsingissä.
Projektissa tehdyt analyysit auttavat kohdistamaan monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, kuten suojelualueiden perustamista, maankäytön ohjaamista kaavoituksella tai ennallistamista ja luonnonhoitoa. Analyysit vahvistivat tiedon siitä, että suojelun arvoista metsäluontoa on jäljellä kaikissa maakunnissamme, mutta suhteessa metsäpinta-alaan sitä on eniten Hämeen, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.
– Projektin tuloksena syntyneet aineistot ovat oiva apu muun muassa kaavoituksessa, suojelualueiden hankinnassa ja hoitokohteiden valinnassa sekä vaikkapa palveluvarustuksen sijoittelussa luonnonsuojelualueille. Priorisointien avulla tärkeät alueet on tunnistettu ja näin parannettu niiden säilymismahdollisuuksia. Metsänomistajat ovat saaneet tietoa siitä, onko omassa metsässä kohteita, joiden vapaaehtoisesta suojelusta voisi saada korvauksen. Myös esimerkiksi retkeilijä voi halutessaan etsiä uusia retkikohteita hankkeen tuottamista kartta-aineistoista. Tuotetut paikkatietoaineistot ovat vapaasti saatavilla, kertoo projektikoordinaattori Marja Hokkanen Metsähallituksesta.
Analyyseillä löydettiin laajoja ekologisia verkostoja Uudellamaalla
Uudellamaalla kaavoituksen tueksi tehdyssä analyysissä löydettiin laajoja ja hyvin kytkeytyneitä ekologisia verkostoja, vaikka maakunnan luonto onkin monissa paikoissa voimakkaan ihmistoiminnan pirstomaa. Analyysien avulla oli mahdollista osoittaa alueet, joilla laajeneva ihmisvaikutus uhkaa heikentää näiden verkostojen toimintaa.
Natura 2000 -alueisiin kohdistuneiden Zonation-analyysien perusteella pystyttiin tunnistamaan alueita, joita ennallistamalla ja joiden luontoa hoitamalla uhanalaisimpien luontotyyppien tilaa saadaan tehokkaimmin edistettyä ja lajien säilyminen näillä alueilla on varmempaa.
Merianalyysien perusteella todettiin, että kolme neljäsosaa merkittävistä vedenalaisista luontoarvoista jää nykyisten suojelualueiden ulkopuolelle. Vain yhden prosenttiyksikön tarkasti kohdennettu lisäys suojelualueiden pinta-alaan voisi tuplata kapea-alaisesti esiintyvien lajien ja elinympäristöjen suojelutehon sekä tuoda paljon ekologisesti tärkeitä lajeja ja elinympäristöjä suojelun piiriin.
Soidensuojelun täydennysehdotuksesta tehdyn analyysin mukaan on mahdollista sekä vähentää tuntuvasti maanomistajien suojeluvastaisuutta että saavuttaa soiden suojelun monimuotoisuustavoitteet lähes täysimääräisesti.
Tuloksilla monta käyttäjäryhmää
Zonation-ohjelmistolla tehdyt priorisointianalyysit perustuvat eri organisaatioiden paikkatietoaineistoihin ja laajaan yhteistyöhön. Analyysituloksia käytetään mm. Metsähallituksessa ennallistamisen ja luonnonhoidon kohteiden valinnassa sekä Suomen metsäkeskuksessa ja ELY-keskuksissa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutuksen tukena. MetZo II -projektin päätoimijoina ovat olleet Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto. Hanke on ollut viisivuotinen ja se on saanut pääosan rahoituksestaan ympäristöministeriöltä.
Lisätietoja:
Metsähallitus, projektikoordinaattori, Marja Hokkanen, marja.hokkanen(at)metsa.fi, puh. 0400 375 874
- Zonationin käyttö Suomessa (www.syke.fi/zonation)
- Hankkeen loppuraportti (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-021-7)
Yhteydenotot seminaarin (5.11.2019) aikana: Metsähallitus, viestintäpäällikkö, Outi Ala-Härkönen, puh 040 517 3693