Metsähallituksen ilmasto-ohjelma tukee Hiilineutraali Suomi -tavoitetta
Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen ovat merkittävässä roolissa Metsähallituksen strategiassa. Edesautamme ilmasto-ohjelmallamme Suomen ilmastotavoitteiden ja hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä: lisäämme hiilinieluja ja -varastoja ja puhtaan energian tuotantoa sekä vähennämme päästöjämme.
Ilmasto-ohjelman tietojen lähtötaso on laskettu vuodelta 2018. Laskelmat perustuvat valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12) tietoihin. Hiilinielun ja -varastojen kehitys arvioidaan vuosittain näihin tietoihin pohjautuen. Metsähallituksen hiilijalanjälki perustuu ostolaskudataan, joka on viety Hanselin Hankintapulssiin. Tiedot raportoidaan vuosittain.
Valtion metsät merkittävä hiilinielu ja kasvava hiilivarasto
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin mittaustietojen tiedon mukaan valtion metsien hiilinielu oli kaudella 2014–2018 noin 12 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (MtCO₂e). Hiilinielusta 63 prosenttia oli monikäyttömetsissä ja 37 prosenttia suojelualueilla. Koko Suomen metsien hiilinielusta valtion metsien osuus oli samaisella ajanjaksolla lähes puolet, noin 48 prosenttia. Valtion maiden puuston nielun suuruus vastasi reilua viidesosaa koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2018.
Valtion metsien puuston hiilivaraston koko oli vuonna 2018 noin 177 miljoonaa tonnia hiiltä. Monikäyttömetsien osuus puuston hiilivarastosta oli 67 prosenttia ja suojelualueiden 33 prosenttia. Valtion maiden elävän biomassan hiilivaraston koko oli noin viidennes (21 %) Suomen biomassan hiilivarastosta.
Kasvatamme monikäyttömetsien hiilinielua ja valtion metsien hiilivarastoja
Tavoitteenamme on kasvattaa monikäyttömetsien hiilinielua sekä valtion maiden puuston hiilivarastoa 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.
Vuonna 2022 monikäyttömetsien puuston hiilinielu oli laskennallisesti 9,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Valtion maiden puuston hiilivaraston koko oli laskennallisesti 187 miljoonaa tonnia hiiltä, josta monikäyttömetsien osuus oli 126 miljoonaa tonnia hiiltä. Monikäyttömetsien puuston hiilinielu on kasvanut noin 7,1 prosenttia ja valtion metsien hiilivarasto 5,7 prosenttia vertailuvuodesta 2018.
Vuonna 2022 monikäyttömetsien puuston laskennallinen hiilinielu oli 9,2 MtCO₂e ja valtion maiden puuston hiilivarasto 187 milj. t C.
Keskeisiä toimia metsien hiilen sidonnan lisäämiseksi ja hiilivaraston kasvattamiseksi ovat lannoituksen lisääminen ja jalostetun viljelymateriaalin käyttö metsän uudistamisessa. Vuonna 2022 lannoitettiin valtion monikäyttömetsiä kaikkiaan 12 800 hehtaaria, josta tuhkalannoitusten osuus oli 6 900 hehtaaria. Huomioimme lannoituksessa vesiensuojelun vaatimukset korostetusti. Istutimme lisäksi noin 17 miljoonaa puuntainta monikäyttömetsien uudistusaloille.
Uusiutuva energia ja puuraaka-aine tuottavat ilmastohyötyjä
Valtion alueille rakennettava tuulivoima sekä asiakkaille toimitettavasta energia- ja ainespuusta kertyvä energia vähentävät energiantuotannosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Monikäyttömetsissä kestävästi tuotetusta puusta valmistetuilla tuotteilla korvataan fossiilisia raaka-aineita, ja osa korjatusta puusta säilyy jalostuksen jälkeen hiilivarastona puurakennuksissa ja muissa pitkäikäisissä tuotteissa.
Hiilikädenjälkemme kertoo näistä positiivisista ilmastovaikutuksista, joita tuotteemme ja palvelumme saavat aikaan arvoketjuissa. Hiilikädenjälkemme vuonna 2022 oli 3,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Vuonna 2022 Metsähallituksen alueille rakennettu tuulivoimakapasiteetti oli 590 MW. Kasvua edelliseen vuoteen on noin 100 megawattia.
Kolminkertaistamme tavoitteidemme mukaisesti uusiutuvan energian tuotannon valtion alueilla vuoteen 2030 mennessä. Hankekehityksessä on lukuisia tuulivoimahankkeita, merkittävinä esimerkkeinä valtion yleisvesialueilla Korsnäsin ja Tahkoluodon merituulivoimahankkeet. Metsähallituksen hallinnoimille vesialueille on mahdollista rakentaa uusiutuvaa energiaa määrä, jolla katetaan 20–30 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
Vähennämme ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen rinnalla tärkeänä tavoitteenamme on ylläpitää ja kehittää luonnon monimuotoisuutta maa- ja vesialueilla.
Vuonna 2022 teimme jälleen ennätysmäärän, yli 17 000 hehtaaria, ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä valtion suojelualueilla ja monikäyttömetsissä. Kunnostimme myös kalojen elinympäristöjä ja poistimme 123 kappaletta vaellusesteitä.
Vähennämme päästöjämme
Vuonna 2022 hiilijalanjälkemme oli noin 0,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, josta puunkorjuun ja puun kuljetuksen päästöt muodostivat noin 59 prosenttia. Laskennallisesti kokonaispäästöjen osuus on noussut vuonna 2022 edellisestä vuodesta noin yhdeksän prosenttia. Nousua on tapahtunut erityisesti kuljetuspalveluissa sekä rakentamisessa ja alueiden ylläpidossa. Syitä päästöjen kasvuun ovat esimerkiksi julkisten hallintotehtävien rahoituksen ja siten hankintojen kasvu, jonka myötä on ennallistettu ja hoidettu laajempia alueita. Puun korjuun ja puun kuljetuksen päästöjen nousua voi selittää vuoden 2021 myrskytuhojen korjuu, mikä on normaalia puunkorjuuta energiaintensiivisempää työtä.
Keskeiset toimemme hiilijalanjälkemme pienentämiseksi ovat energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotto, öljyn käytöstä luopuminen kiinteistöjen lämmityksessä vuoteen 2024 mennessä sekä hankintojen, logistiikan ja operaatioiden kehittäminen.