Naali

Naali (Vulpes lagopus) on äärimmäisen uhanalainen (CR), erityisesti suojeltava, rauhoitettu luontodirektiivin liitteen II priorisoitu sekä liitteen IV laji.

Suomessa äärimmäisen harvinaisen naalin pentuja syntyi Pohjois-Lapissa kesällä 2024 kolmeen pesään ainakin yhdeksän pentua. Kesällä 2023 naaleja syntyi ainakin 25, yhteensä neljään eri pesään. Pesintä onnistui myös vuonna 2022, mutta ennen sitä naali ei pesinyt maassamme 25 vuoteen. Suojelutyön jatkuminen on elinehto kannan elpymiselle.

Ketun kaltaisia koiraeläimen poikasia juoksee ruohokumpujen keskellä kesällä.
Naalinpentuja riistakameran kuvassa 2023. Kuva: Metsähallitus ja WWF.

Naalin elinympäristöä ovat korkeimmat tunturit pohjoisimmassa Lapissa. Naali on sopeutunut erittäin hyvin kylmään arktiseen ilmastoon eikä viihdy lämpimässä. Suomen ja pohjoismaiden naalikanta pieneni jo sata vuotta sitten metsästyksen takia. Naali rauhoitettiin Suomessa vuonna 1940. Ennen kesän 2022 havaintoa oli edellinen varmistettu pesintä todettu Suomessa vuonna 1996. Pohjoismaiden naalikanta on vahvistunut suojelutoimien ansiosta. Tällä hetkellä Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteisen naalikannan kooksi arvioidaan noin 550 aikuista naalia. Suomessa arvioidaan liikkuvan vuosittain 10–20 naalia, mutta havaintojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa.

Naali juoksee riistakameran kuvassa vuonna 2015.
Naali juoksee Metsähallituksen riistakameran ohi 2015.

Naalin suojelu

Vuosittain Metsähallitus tarkastaa huhtikuussa yli 200 vanhaa pesäkoloa. Heinäkuussa tarkastetaan toiseen kertaan sellaiset pesät, joilla on havaittu merkkejä joko naalin tai ketun asumisesta. Näiden lisäksi etsitään uusia pesiä.

Kettu kilpailee naalin kanssa sekä ravinnosta että pesäpaikoista. Naalin esiintymisalueelle on viety ruokinta-automaatteja, joissa naali voi ruokailla ketun häiritsemättä. Automaateilla on riistakameroja, joilla voidaan seurata naalien esiintymistä. (Sivun yläkuvassa huolletaan ruokinta-automaattia.) Vuosittain naalien keskeisiltä esiintymisalueilta pyydetään 150–500 kettua. Metsähallitus tekee yhteistyötä WWF:n kanssa naalin suojelun edistämiseksi.

Naalit liikkuvat valtakuntien rajoista välittämättä, joten naalinsuojelu vaatii yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Metsähallituksella on ollut Ruotsin ja Norjan kanssa yhteiset LIFE-hankkeet vuosina 2003–2008 ja 2010–2015 sekä myöhemmin InteregNord-hankkeet vuosina 2017–2019 ja 2020–2022. Yhteistyön tuloksena on yhtenäistetty sekä seuranta- että suojelumenetelmiä.

Naalin suojelua jatketaan EU:n Interreg-Aurora-rahoituksen avulla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuosina 2024–2026 Felles Fjellrev – Together for the Arctic fox -hankkeessa.

Tunnusrivi: Interreg Aurora, Co-funded by the European Union ja Felles Fjellrev.

Naalin suojelu on saanut 2,3 miljoonaa euroa rahaa EU:lta. EU:n Interreg-Aurora rahoituksen avulla viranomaiset, yliopistot ja luonnonsuojelujärjestöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa voivat jatkaa, kehittää ja tiivistää pitkään yhdessä tehtyä naalin suojelutyötä.

Saadun rahoituksen avulla mm. jatketaan onnistuneita suojelutoimia: naalin tukiruokintaa eli ruokinta-automaattien kehittämistä ja täyttöä tuntureilla, naalin pahimman kilpailijan ketun metsästystä tunturialueella yhteistyössä paikallisten yhteisöjen ja metsästäjien kanssa ja tarhassa kasvaneiden luonnonnaalien vapautuksia luontoon. Ilman aktiivista suojelua naali uhkaa kadota Fennoskandian alueelta.

  • EU-rahoitteisen Felles Fjellrev – Together for the Arctic fox -hankkeen toiminta-alue käsittää koko naalin levinneisyysalueen Fennoskandiassa.
  • Naalit liikkuvat välittämättä valtakunnan rajoista ja valtaosa tärkeimmistä elin- ja pesimäalueista sijaitsee maiden raja-alueiden tunturiylängöillä. Siksi naalikannan suojelu ja seuranta vaatii maiden välistä tiivistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Hankkeessa seurataan mm. naalien liikkumista GPS-lähettimien, DNA-näytteiden ja riistakamerojen avulla. Saadun tiedon avulla voidaan arvioida suojelutoimien vaikutusta, esimerkiksi norjalaisten vapauttamien naalien liikkumista Suomessa ja Ruotsissa.
  • Naali on yksi IUCN:n (Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto) kymmenestä ilmastonmuutoksen lippulaivalajista. Ilmastonmuutos vaikuttaa kielteisesti naalin tärkeimpään ravintoon, sopuliin, ja ihminen edistää toimillaan naalin pahimman kilpailijan ketun esiintymistä tuntureilla. Hankkeessa kettuja vähennetään kohdennetulla metsästyksellä ja tunturiin jäävän kettuja auttavan ruokajätteen vähentämiseen tähtäävällä tiedotuskampanjalla.
  • Muita hankkeessa tehtäviä toimia ovat mm. naalien lisäruokinnan kehittäminen tunturialueella, naalien ja kettujen tautiseuranta sekä varautumissuunnitelman laatiminen naaleihin tarttuvien tautien leviämisen varalta.

Vastuuhenkilö Metsähallituksessa: Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen, jukka.ikonen@metsa.fi, puh. 0407043121.

Tiedotteita

Lisätietoa