Alue-ekologinen suunnittelu
Alue-ekologisessa suunnittelussa laajan metsäalueen luontoa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, johon kuuluvat sekä luonnonsuojelualueet että valtion monikäyttömetsät erityiskohteineen. Sen tavoitteena on pitkällä aikajänteellä säilyttää alueen luontainen monimuotoisuus sekä turvata metsien monikäytön ja luontaiselinkeinojen harjoittaminen.
Valtion maiden ekologinen verkosto koostuu luonnonsuojelualueista ja monikäyttömetsien arvokkaista luonto- ja muista erityiskohteista sekä niiden välillä kulkevista ekologisista yhteyksistä, jotka ylläpitävät ja parantavat eliölajien liikkumista ja leviämistä niille suotuisten elinympäristöjen välillä. Metsätalous ja muu maankäyttö ovat näillä alueilla rajoitettua, tai alueet ovat metsätalouskäytön ulkopuolella.
Alue-ekologisen suunnittelun tavoite on myös turvata metsien monikäyttö ja luontaiselinkeinojen harjoittaminen. Tätä varten suunnittelussa kartoitetaan riistan elinympäristöt, maisema-arvot sekä kulttuurikohteet. Pohjois-Suomessa porotalouden tarpeet ovat tärkeällä sijalla. Luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet otetaan erityisesti huomioon matkailun kannalta tärkeillä alueilla.
Alue-ekologinen suunnittelu on osa Metsähallituksen metsien suunnittelujärjestelmää (ks. kaavio alla). Puhuttaessa alue-ekologisesta suunnittelusta tarkoitetaan alue-ekologisen verkoston laadinnan periaatteita, sen rakenteen kuvausta ja tavoitteita sekä tiedonkeruuta verkostoon määritellyistä erityyppisistä kohteista. Tiedonkeruuta tapahtuu tekemällä kohdennettuja maastoinventointeja ja keräämällä tietoa normaalin metsäsuunnittelun yhteydessä. Lisäksi hyödynnetään myös esim. muiden tahojen keräämää ja saatavilla olevaa kohdetietoa.
Alue-ekologinen tarkastelu liittyy yleensä alueellisessa luonnonvarasuunnitelmassa tehtävään analyysiin ekologisen verkoston edustavuudesta, vaikuttavuudesta ja ajantasaisuudesta. Tarkastelua on tehty myös erillisissä ns. ajantasaistamisprojekteissa. Alue-ekologinen tarkastelu tehdään osallistavan suunnittelun periaatteella.
Verkosto rakentuu ydinalueista sekä niitä tukevista kohteista ja kytkevistä yhteyksistä
Valtion maiden alue-ekologinen verkosto rakentuu metsätalouden ulkopuolelle rajatuista sekä rajoitetussa metsätalouskäytössä olevista alueista. Maisematasolla verkoston ytimen muodostavat pysyvästi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle rajatut lakisääteiset suojelualueet, kuten kansallispuistot, erilaiset suojeluohjelma-alueet sekä Metsähallituksen omat suojelumetsät, joita ovat esimerkiksi osa 2000-luvun alun vanhojen metsien suojeluprosessin alueista.
Ydinalueita tukevat monikäyttömetsien luontokohteet ja lajiesiintymät, joita ovat esimerkiksi puustoltaan ja vesitaloudeltaan luonnontilaiset suot, lehdot, puron- ja noronvarsimetsät sekä Metsähallitus Metsätalous Oy:n Ympäristöoppaan mukaiset runsaslahopuustoiset metsät. Osa näistä on metsä- ja luonnonsuojelulain mukaisia kohteita, ja osa Ympäristöoppaassa määritettyjä.
Käytävä- ja askelmatyyppiset ekologiset yhteydet kytkevät ekologisen verkoston osat toisiinsa, ja yhteyksien tarkoitus on ylläpitää ja edistää eliölajien leviämismahdollisuuksia sekä suojelualueiden että monikäyttömetsien luontokohteiden välillä.
Osa ekologista verkostoa ovat myös tukialueet, joilla tarkoitetaan erityisiä ympäristö- tai kulttuuriarvoja omaavia talouskäytössä olevia monikäyttömetsiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suurten järvien rantametsät tai metson soidinpaikat. Näillä alueilla suunnittelemme metsien käyttöä erityiskohteiden arvoja korostetusti painottaen.
Alue-ekologista suunnittelua tehty 1990-luvulta lähtien
Metsähallitus on tehnyt alue-ekologista suunnittelua jo noin 30 vuotta. Alue-ekologinen suunnittelu kehitettiin Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä 1990-luvulla Suomen olosuhteisiin soveltuvaksi Landscape ecology -malliksi.
Alusta asti tavoitteena on ollut alueen luontaisen monimuotoisuuden sekä tunnettujen eliölajien elinvoimaisten populaatioiden säilyttäminen pitkällä aikajänteellä. Tämä tarkoittaa sekä alueen luontaisten ekosysteemi- ja elinympäristötyyppien säilyttämistä että niihin sitoutuneen luontaisen lajiston esiintymisen turvaamista. Maan osien erityyppinen maankäyttö- ja metsätaloushistoria näkyvät sekä suunnitelmien lähtötilanteissa että alue-ekologisessa verkostossa edelleen.
Valtion maiden alue-ekologinen verkosto on jatkuvasti päivittyvä
Tutustu alue-ekologisen verkoston kohteisiin
Alue-ekologisen verkoston tiedot löytyvät Metsähallituksen Retkikartta-karttapalvelussa.
Tiedot valtion monikäyttömetsien sijainnista ja niissä olevista erityiskohteista on julkaistu omana karttatasonaan.
Palvelussa näkyvät kokonaan toiminnan ulkopuolelle rajatut luontokohteet kuten aarniometsät ja lehdot sekä muut erityiskohteet kuten maisema- ja retkeilyalueet sekä muita kohteita, joilla toimitaan niiden erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla.
Monikäyttömetsien nähtävyyskohteet, esimerkiksi kulttuuriperintökohteet ja luonnonmuistomerkit, saa näkyviin nähtävyyskohdevalikosta.
Retkikartta.fi:ssä julkaistun aineiston myötä virkistykseen sopivien maastokohteiden sekä monimuotoisuudeltaan hienojen luontokohteiden löytäminen on entistä helpompaa.
Alue-ekologinen verkosto sisältää monentyyppisiä kohteita, joista osa on rajoitetun metsätaloustoiminnan piirissä ja osa kokonaan ulkopuolella. Verkosto on luonteeltaan dynaaminen, ja uuden tiedon myötä päivitämme verkostoa niin, että kestävyyden eri arvot tulevat huomioiduksi ja turvatuksi.
Metsähallituksessa suunnittelun lähtökohtana on ajantasainen paikkatieto. Alue-ekologista tietoa kerätään aina maastotöiden yhteydessä, ja uuden arvokkaat kohteet viedään osaksi verkostoa paikkatietojärjestelmään. Lisäksi verkostossa jo olemassa olevia kohteita tarkennetaan, niiden tietoja ja geometrioita päivitetään ja tarvittaessa kohteita myös poistetaan. Myös erityyppiset uudet suojeluratkaisut osaltaan täydentävät alue-ekologista verkostoa.
Uuden tiedon ja ohjeiden myötä päivittyvä alue-ekologinen verkko turvaa monimuotoisuutta ja metsien monikäyttöä, osoittaa yhteensovittamisen tarpeita suunnittelun eri vaiheissa ja ohjaa metsätalouden toimintaa.
Alue-ekologisen verkoston päivitystyö 2015–2020
Alue-ekologista verkoston jatkuvan päivittämisen lisäksi toteutimme laajan alue-ekologisen verkoston päivitystyön koko maassa vuosina 2015–2020. Aluksi laadimme alue-ekologisen tarkastelun periaatteet ja menetelmäkuvauksen alue-ekologisen verkoston yhtenäistämiseksi ja ajantasaistamiseksi.
- Tutustu alue-ekologisen tarkastelun menetelmäkuvaukseen (pdf)
- Huom. Dokumentti on laadittu ajantasaistamisprojektia varten, ja sen sisältämä tieto on osin vanhentunutta ja kuvaa hanketta sekä sen aikaista menettelyä.
Ohjeistuksen pohjalta tarkastimme ja päivitimme alue-ekologiset verkostot alueittain. Päivitystyössä arvioimme alue-ekologisen verkoston toimivuutta ja teimme verkostoon tarvittavat korjaukset ja päivitykset. Tavoitteena oli parantaa alue-ekologisen verkoston laatua ja vaikuttavuutta. Samalla etsimme uusia potentiaalisia luonto- ja erityiskohteita.
Alue-ekologisten verkostojen päivitystöihin alueellisesti voit tutustua seuraavilla sivuilla.
Verkoston arviointi
Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus tekivät 2023 Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun arvioinnin. Raporttiin on saatavissa jukuri.luke.fi-palvelussa:
Alue-ekologisen suunnittelun arviointi tehtiin edellisen kerran vuosina 2000–2001.