Lapin alue-ekologinen verkosto
Alue-ekologinen verkosto ja päivittäminen
Ensimmäiset alue-ekologiset suunnitelmat laadittiin Lappiin vuosina 1996–2001. Sen jälkeen alue-ekologista verkoston kokonaistarkastelua on tehty Lapin luonnonvarasuunnitelmien laadinnan yhteydessä vuosina 2006 ja 2010. Noin 20 vuotta ensimmäisten suunnitelmien valmistumisesta ja ennen uusien luonnonvarasuunnitelmien laadintaa vuonna 2017 nähtiin tarpeelliseksi toteuttaa laajempi alue-ekologisen verkoston ajantasaistamisprojekti.
Kaikkien edellä mainittujen kokonaistarkastelujen välillä ja niiden jälkeen alue-ekologista verkostoa on kuitenkin koko ajan päivitetty Metsähallituksen oman toimenpidesuunnittelun maastotöistä sekä Metsähallituksen ja muiden tahojen erillisinventoinneista karttuneella kohdetiedolla. Kohteet on talletettu paikkatietojärjestelmään omalle karttatasolleen sitä mukaa, kun tieto kohteesta on saatu.
Ajantasaistamisprojektin toteutus
Lapin alue-ekologisen verkoston ajantasaistamisprojektin (2017) pohjalla oli kaksi vuotta aiemmin tehty Itä-Lapin pilottihanke, jossa uusittiin alue-ekologisen tarkastelun periaatteet ja laadittiin menetelmäkuvaus alue-ekologisen verkoston yhtenäistämiseksi ja ajantasaistamiseksi.
- Alue-ekologisen tarkastelun periaatteisiin voi tutustua täällä (pdf)
- Huom. Dokumentti on laadittu ajantasaistamisprojektia varten, ja sen sisältämä tieto on osin vanhentunutta ja kuvaa hanketta sekä sen aikaista menettelyä.
Hankkeen aloitusseminaari pidettiin keväällä 2017 Rovaniemellä. Työn edetessä järjestettiin eri puolilla Lappia sidosryhmä- ja yleisötilaisuuksia, joiden avulla pyrittiin saamaan palautetta Metsähallituksen maankäytöstä ja keräämään tietoa valtion mailla sijaitsevista ja sidosryhmien sekä kansalaista kannalta arvokkaista erityiskohteista.
Erilaisten alue-ekologiakohteiden arvioinnissa ja maastotöiden inventointiaineistoina käytettiin Metsähallituksen omien aineistojen lisäksi Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Paliskuntain yhdistyksen, Geologian tutkimuskeskuksen sekä luontojärjestöjen aineistoja.
Uusia luonto- ja muita erityiskohteita kartoitettiin edellä mainittujen erilaisten aineistojen avulla ja kohteita tarkistettiin sekä toimistotyönä että maastossa. Kartoituksen yhteydessä myös olemassa olevia alue-ekologiakohteiden rajauksia tarkennettiin ja virheellisiä tietoja poistettiin. Arvokkaita luonto- ja lajikohteita tuli lisää 17 824 kappaletta ja järjestelmästä poistettiin 345 kohdetta.
Suunnittelussa kerättiin verkkopohjaisen karttakyselyn avulla myös yleisön palautetta metsien käsittelystä sekä tietoa luonto-, riista-, maisema- ym. erityiskohteista. Ilmoituksia mahdollisista arvokkaista erityiskohteista saatiin noin 1 300 kappaletta, joista alue-ekologiseen verkostoon sisällytettiin tarkastusten jälkeen noin 150 kohdetta. Lähes puolet ilmoitetuista kohteista oli jo aiemmin ollut Metsähallituksen tiedossa ja valmiiksi osana alue-ekologista verkostoa.
Ajantasaistamisprojektin tuloksena Lapin alue-ekologiseen verkostoon lisättiin tuhansia uusia lähteitä, lampia, kallioita, suon metsäsaarekkeita ja vanhan metsän kohteita. Yhä tarkentuva tieto esim. monikäyttömetsien luontoarvoista helpottaa maankäytön suunnittelua ja metsätaloudellisten toimenpiteiden suunnittelua. Päivitys lisäsi metsätalouden ulkopuolisia maita 22 100 hehtaarilla.
Itä-Lapin pilottiprojekti loi hyvän pohjan
Itä-Lapin valtion metsien alue-ekologista verkostoa on arvioitu 2010-luvulla kahteen kertaan. Verkoston ensimmäinen päivitystyö tehtiin vuonna 2015 koskien Kemijärven, Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kuntien valtionmetsiä. Kyseessä oli pilottiprojekti, joka loi pohjan alue-ekologisten verkostojen ajantasaistamistyölle muuallakin Suomessa. Itä-Lapin valtionmetsiä tarkasteltiin uudestaan vuonna 2017 koko Lappia koskevassa alue-ekologisen verkoston ajantasaistamisprojektissa.
Vuosina 1996–2001 laadittu Itä-Lapin alue-ekologinen verkosto on vuosien aikana laajentunut merkittävästi. Verkostoa ovat täydentäneet 2000-luvulla mastosuunnittelun yhteydessä löydetyt pienialaiset luontokohteet (esim. metsälakikohteet), luonnonvarasuunnitelmissa päätetyt laajat maankäyttöpäätökset ja edellä mainitut ajantasaistamisprojektit.
Monikäyttömetsien alue-ekologisen verkoston keskeisimmät ja laaja-alaisimmat muutokset ovat olleet luonnonvarasuunnitelmissa päätetyt ns. Metsä-Lappi-ratkaisut sekä ns. dialogikohteiden rajaukset.
Dialogikohteet määritettiin Metsähallituksen ja luontojärjestöjen käymien neuvottelujen tuloksena, ja ratkaisulla täydennettiin valtioneuvoston vuonna 1996 päättämää Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaa.
Metsä-Lappi-kohteet puolestaan täydensivät Metsä-Lapin metsäkasvillisuusvyöhykkeen suojelu- ja erämaa-alueita. Näiden maankäyttöpäätöksiin sisältyi osittain myös aiempien alue-ekologisten suunnitelmien luonto- ja muita erityiskohteita.
Tärkeää on myös uusien pienialaisten, usein hyvinkin arvokkaiden kohteiden kartoittaminen. Tällaisia luontokohteita on löytynyt ja löytyy edelleen mm. maastossa tehtävän normaalin toimenpidesuunnittelun yhteydessä. Lisäksi toimenpidesuunnittelun yhteydessä löytyy myös kulttuuriperintökohteita (esim. kämpän raunioita) ja riistakohteita (mm. metson soitimia).
Alue-ekologisen verkoston päivitystyö jatkuu
Ajantasaistamisprojektin jälkeenkin ekologisen verkoston päivitystyö on jatkunut sitä mukaa, kun uusia luonto-, kulttuuri-, riista- tai muita kohteita on löydetty normaalissa maastossa tehtävässä suunnittelutyössä. Myös tiettyihin elinympäristöihin ja lajeihin on kohdennettu maastoinventointeja, joista löytynyt arvokas kohdetieto on talletettu niin ikään paikkatietojärjestelmään huomioitavaksi toiminnan suunnittelussa. Arvokkaiden vanhojen metsien inventointi on aloitettu vuonna 2021, ja se jatkuu edelleen. Luonnonvarasuunnitelman päätösten mukaisesti on myös kartoitettu porotalouden kannalta arvokkaita laidunalueita vuosina 2021–2024.