Metsähallituksen toiminta poronhoitoalueella
Poronhoito on Pohjois-Suomessa perinteinen, poronhoitolain suojaama elinkeino. Porot saavat vapaasti laiduntaa poronhoitoalueella, johon kuuluu Lapin maakunnan lisäksi osat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnista. Poronhoitolaki velvoittaa neuvottelemaan paliskunnan edustajien kanssa aina, kun valtion mailla suunnitellaan poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä.
Metsähallituksen hallinnoimat valtion maat sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa: yli 80 prosenttia kaikista valtion maista sijoittuu poronhoitoalueelle, metsätalouden metsämaista 70 prosenttia. Lähes puolet valtion maista Lapissa on suojelu- ja erämaa-alueita.
Metsätalous, porotalous ja luontomatkailu ovat kaikki elinkeinoja, jotka pohjoisen oloissa edellyttävät laajoja pinta-aloja. Nämä elinkeinot toimivatkin usein samoilla alueilla. Metsähallituksessa periaatteenamme on, että metsätalous, matkailu ja porotalous voivat toimia rinnakkain, kunhan elinkeinojen yhteensovittamisesta on yhdessä sovittu.
Porotalouden ja muun maankäytön yhteensovittamista ohjaavat sopimukset
Metsätalouden, poronhoidon ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi Metsähallitus ja Paliskuntain yhdistys ovat neuvotelleet laajan sopimuksen, joka määrittelee yhteistyötavat ja poronhoidon huomioonottamiseksi tarvittavat erityistoimet ja rajoitteet valtion mailla. Nykyinen sopimus on vuodelta 2021. Sopimus on voimassa poronhoitoalueen valtion mailla lukuun ottamatta Ylä-Lappia, jossa on omat sopimuksensa.
Paliskuntasopimuksen mukaan kaikista hakkuista, maanmuokkauksista, tienrakennuksesta ja laajoista soranottoalueista, matkailureiteistä, maan myynnistä ja muista laajemmista maankäyttöasioista toimitetaan paliskunnalle tietoa etukäteen ja tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin.
Sopimuksessa on linjaukset myös turvetuotanto- ja tuulivoima-alueista, metsästyksestä, porojen ruokinnasta, poroaitasopimuksista ja haaskojen käytöstä.
Saamelaisten kotiseutualueen paliskuntasopimukset
Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Sodankylän pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue.
Saamelaisten kotiseutualueella poronhoidon huomioon ottamista ohjaa Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien ja Metsähallituksen kesken v. 2014 solmittu yhteistyösopimus. Lisäksi Metsätalous on tehnyt erilliset sopimukset metsätalousalueiden käytöstä Hammastunturin, Muddusjärven, Muotkatunturin ja Paatsjoen paliskuntien sekä Nellimin tokkakunnan kanssa vuosina 2009 ja 2010. Sopimusten mukaisesti porojen tärkeimmät laidunalueet on rauhoitettu metsätaloustoimilta 20 vuoden ajan, Nellimissä osin 10 vuoden ajan.
Saamelaisten kotiseutualueella noudatamme lisäksi vastaavia paliskuntakohtaisia neuvottelumenettelyjä kuin muuallakin poronhoitoalueella.
Sopimuksissa on kirjattu myös menettelyt mahdollisten sopimuserimielisyyksien ratkaisemiselle. Metsähallitus ei toteuta hakkuita saamelaisten kotiseutualueella, ellei niistä ole etukäteen saavutettu yhteisymmärrystä paliskunnan kanssa.
Matkailu ja porotalous
Metsähallituksen tehtäviin kuuluu luoda edellytyksiä luonnon virkistyskäytön, luonto- ja erämatkailun sekä matkailuelinkeinon kestävälle kasvulle. Tätä työtä tehdään monikäyttömetsissä, luontaistalousalueilla ja osalla suojelualueita.
Tavoitteenamme on sovittaa yhteen Lapin kasvava matkailu ja muut elinkeinot tekemällä yhteistyötä kuntien, matkailuelinkeinon, porotalouden ja alueen muiden toimijoiden kanssa.
Matkailuun liittyvässä työssä viestimme Lapin alueiden erityispiirteistä ja luonnosta, muun muassa kestävästä luontomatkailusta, roskattomasta retkeilystä, jokaisenoikeuksista, maastoliikenteestä ja poronhoidosta.
Alueillemme suunniteltavista uusista matkailureiteistä kuten moottorikelkka- ja safarireiteistä pyydämme lausunnot paliskunnilta.
Metsähallitus myy ja vuokraa valtion alueita mm. vapaa-aika- ja matkailukäyttöön. Paliskuntien kanssa on sovittu seuraavista yhteistyön linjauksista:
Asema-, ranta-asema- ja yleiskaavojen ulkopuolella maan myynnistä ja alueen vuokrauksesta pyydetään aina paliskunnan lausunto. Sen sijaan kaava-alueilla ei pyydetä erikseen lausuntoja yksittäisten tonttien myynnistä tai vuokrauksesta.
Haja-asutusalueen vakituiseen asumiseen tarkoitettujen tonttien myynnistä kuullaan paliskunnan sekä koltta-alueella kolttien lausunto. Lisäksi asiasta neuvotellaan normaalin käytännön mukaisesti kunnan rakennusvalvonnan kanssa. Sen sijaan vapaa-ajan tontteja ei vuokrata tai myydä haja-asutusalueelta.
Kaavoittamattomilla alueilla myös liikealueiden vuokrauksissa kuullaan paliskuntia ja kuntien rakennusvalvontaa.
Erityisellä poronhoitoalueella ei laiteta vireille kaavoitusta sellaisilla porotalouden kannalta keskeisillä alueilla, joita ei ole ennestään kaavoitettu. Jos kuitenkin alueella jo oleva maankäyttö edellyttää kaavoitusta, neuvotellaan ennen kaavan laatimisen aloittamista paliskuntien kanssa.
Lisätietoa:
Metsästys poronhoitoalueella
Pohjois-Suomen laajat metsäalueet ovat myös metsästäjien käytössä. Poronhoitoalueella liikkuessaan metsästäjän tulee aina huolehtia, ettei metsästyksestä aiheudu poroille haittaa. Porojen pelotteleminen on kielletty poronhoitolaissa.
Joskus voi käydä niin, että metsästyksessä käytettävä koira hajottaa porotokan tai pahimmassa tapauksessa käy kiinni poroon. Tällöin on omistajan velvollisuus ilmoittaa vahingosta ja korvata aiheutunut vahinko poronomistajalle ja paliskunnalle.
Metsähallitus edistää metsästäjien ja poronomistajien välistä vuoropuhelua metsästyskoirien aiheuttamien häiriöiden estämiseksi. Välitämme ajantasaista tietoa porotöistä metsästäjille monin tavoin:
- Kerromme poronhoidosta kaikkien poronhoitoalueella sijaitsevien metsästysalueiden tiedoissa: Rajoitusalueet ja tiedossa olevat erotuspaikat merkitään metsästysalueiden karttoihin. Paliskuntain yhdistyksen ja paliskuntien yhteystiedot linkitetään lupa-alueen tietoihin.
- Maksamme paliskunnille Porotyot.fi-palveluun liittymisen ensimmäisen vuoden kustannukset. Palvelussa paliskunnat tiedottavat ajankohtaisista porotöistä.
- Viestimme metsästäjille Porotyot.fi:sta ja vastaavista palveluista Eräluvat.fi-sivustolla.
- Koirakoeluvissa ja -sopimuksissa tilaisuuden järjestäjällä on velvollisuus selvittää käynnissä olevat poronhoitotyöt koealueilla.
Metsähallituksen Eräpalvelut järjestää vuosittain yhteispalaverin metsästäjien, matkailuyrittäjien, paliskuntien ja saamelaiskäräjien kanssa. Tapaamisessa käsitellään saatu palaute sekä lupametsästyksen järjestelyt saamelaisten kotiseutualueella.
Metsätalous ja porotalous
Metsätalousalueilla on runsaasti kesä- ja syyslaitumia, joita porot tarvitsevat. Metsien käsittely vaikuttaa porojen laiduntamiseen monella tavalla.
Porotalous huomioidaan metsänkäsittelyssä muun muassa siten, että tärkeät luppometsät pyritään käsittelemään kevättalvella. Tarvittaessa laidunalueiden hakkuita voidaan myös siirtää. Hyvillä jäkälämailla vältetään kesäaikaista puunkorjuuta ja maankäsittely tehdään mahdollisimman kevein menetelmin. Lapissa korkeiden alueiden (yli 280 m merenpinnasta) kuivan kankaat männiköt on siirretty hakkuulaskelmissa peitteellisen metsänkäsittelyn piiriin eli vain kasvatusluonteiset hakkuut ovat mahdollisia.
Kullekin paliskunnalle tarjotaan aina etukäteen mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin hakkuu-, maanmuokkaus- ja tienrakennussuunnitelmiin.
Toimenpidekartat selityksineen lähetetään paliskunnan poroisännälle etukäteen. Hänellä on kolme viikkoa aikaa hyväksyä suunnitelma tai ilmoittaa muutosesityksestä tai neuvottelutarpeesta. Yleisimmät muutokset suunnitelmiin liittyvät maanmuokkaukseen, hakkuiden ajoitukseen, talviteiden linjauksiin ja tärkeimpien kohteiden määräaikaisiin (3-5 v) hakkuurajoituksiin.
Metsätalouden ja porotalouden yhteensovittamisen mahdollistaa paikkatietojärjestelmä, jossa poroaidat, porojen keskeiset kuljetussuunnat, talvi- ja kesälaitumet ja jäkälälaitumet ovat näkyvissä.
Valtion mailla on satoja poroaitapaikkoja, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yhteensä yli 50 000 hehtaaria. Yli puolet pinta-alasta sijaitsee metsätalousalueen tuottavilla metsämailla. Lapin luonnonvarasuunnitelman yhteydessä määrittelimme Paliskuntien TOKAT-aineiston perusteella kaikki poroaita-alueet siuloineen rajoitettuun metsätalouskäyttöön, minkä vuoksi rajoitetun metsätalouden ala lisääntyi noin 17 000 hehtaaria. Tämä vaikuttaa suoraan Lapin alueen hakkuumahdollisuuksiin.
Lisäksi tavoitteenamme on määrittää TOKAT-aineistojen avulla tärkeimmät porolaidunalueet yhteistyössä kunkin paliskunnan kanssa. Toteutamme myös vuorovaikutteisen nettikarttapohjaisen osallistamismenettelyn paliskuntien ja Metsähallituksen käyttöön.
Luonnonsuojelualueet ja porotalous
Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia valmisteltaessa Metsähallituksen Luontopalvelut keskustelee paliskuntien kanssa suunnitelmien linjauksista.
Hoito- ja käyttösuunnitelmista sekä järjestyssäännöistä käydään poronhoitolain mukaiset neuvottelut (PHL 53 §) ja valmiista suunnitelmista pyydetään alueen paliskunnilta vielä erikseen lausunnot. Mikäli hoito- ja käyttösuunnitelmien linjauksiin tehdään myöhemmin päivityksiä tai muutoksia, pyydetään niistäkin paliskuntien lausunnot ja järjestetään poronhoitolain mukaiset neuvottelut.
Myös luontomatkailuun liittyvistä reiteistä pyydetään pääsääntöisesti paliskuntien lausunnot.
Hoito- ja käyttösuunnitelmien yhteydessä linjataan suojelualueiden käyttöoikeuksien luovuttamisesta ja vuokraamisesta esim. luontomatkailuyrittäjille. Luontopalvelut kuulee paliskuntia luovutusperiaatteita linjatessaan. Erämaa-alueella ja koltta-alueella paliskuntien lausunnot pyydetään myös yksittäisistä uusista käyttöoikeuksista.
Joidenkin uhanalaisten lajien, kuten maakotkien, seuranta on Metsähallituksen vastuulla. Maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmään liittyen Metsähallituksen Luontopalvelut selvittää vuosittain pesimätuloksen paliskunnittain. Kesän pesintätulos käydään läpi paliskuntien kanssa syksyisin ja varmistetaan yhteinen näkemys asiasta. Halutessaan paliskuntien edustajilla on mahdollisuus olla mukana pesien tarkastamisessa.
Paliskuntasopimuksen toteutumista seurataan
Metsähallitus kutsuu vuosittain paliskunnat ja Paliskuntain yhdistyksen neuvotteluun, jossa käsitellään palaute menneeltä kaudelta ja suunnitellaan tulevan kauden toimintaa yhteensovittamisen osalta.
Yhteistyö paliskuntien ja Metsähallituksen välillä on toiminut sovitusti ja se koetaan pääosin hyvänä ja rakentavana. Lapin ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön mukaan lähes kaikki paliskuntien edustajat olivat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön. (Ranta, Aki 2018)
Metsäkeskuksen koordinoiman Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen kyselyn mukaan Metsähallituksen ja paliskuntien yhteistyö sai myönteistä palautetta ja sen todettiin parantuneen viime vuosina (Järvenpää, Juha 2018).