Metsähallituksen toiminta saamelaisten kotiseutualueella

Hoidamme, käytämme ja suojelemme hallinnassamme olevia luonnonvaroja siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan. Saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan turvaamme sopimus- ja neuvottelumenettelyin sekä tukemalla saamenkielistä viestintää ja kulttuurihankkeita.

Saamelaisten kotiseutualue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Saamelaisten kotiseutualue kuuluu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen.   

Saamelaisten kotiseutualueesta 90 prosenttia on Metsähallituksen hallinnassa olevia valtion maita. Niistä 72 prosenttia on Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnoimia suojelu- ja erämaa-alueita ja 13 prosenttia Metsähallituksen Kiinteistökehityksen hallinnoimia luontaistalousalueita. Metsätalouden hallinnassa on 15 prosenttia pinta-alasta, ja siitä noin puolet on metsätaloustoiminnan piirissä.    

Näin toimimme 

Saamen kielet ja perinteiset elinkeinot 

Suomessa on noin 10 000 saamelaista, joista noin kolmannes asuu saamelaisten kotiseutualueella, kaksi kolmannesta muualla Suomessa ja loput ulkomailla.   

Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä. Suomessa puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki kolme ovat uhanalaisia kieliä. Suomessa pohjoissaamen puhujia on noin 2000, inarinsaamen puhujia 300-400 ja koltansaamen puhujia noin 300. Pohjoissaamea puhutaan myös Norjassa ja Ruotsissa ja koltansaamea Venäjällä Kuolan niemimaalla. Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu ainoastaan Inarijärven ympäristössä. Tuloksekkaan kielenelvytystyön johdosta erityisesti inarinsaamen puhujien määrä on lisääntynyt. 

Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus, keräily, käsityö, metsästys ja poronhoito sekä niiden nykyaikaiset soveltamisen muodot. Elinkeinoilla on saamelaisille tärkeä yhteisöllinen ja kulttuurinen merkitys. Poronhoidolla on saamelaisille myös tärkeä merkitys itsenäisenä elinkeinona, vaikka suuri osa saamelaisista saa nykyisin toimeentulonsa muista elinkeinoista.  

Saamelaisten asema lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa  

Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan. Alkuperäiskansa ei tarkoita samaa kuin kielellinen tai kulttuurinen vähemmistö. Alkuperäiskansaoikeudet ovat pääosin yhteisöllisiä oikeuksia, kun taas vähemmistöoikeudet on tavallisesti muotoiltu yksilön oikeuksiksi.  

Saamelaiskulttuurilla tarkoitetaan laajalti saamelaisten kulttuurimuotoa siihen kuuluvine elinkeinoineen. Kansainvälisellä tasolla tätä suojaa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen 27. artikla. Alkuperäiskansojen oikeudet sisältyvät mm. YK:n julistukseen alkuperäiskansojen oikeuksista. Suomen perustuslakiin saamelaisten asema alkuperäiskansana kirjattiin vuonna 1995.  

Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon järjestämisestä säädetään perustuslaissa ja tarkemmin saamelaiskäräjistä annetussa laissa. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät.   

Kolttasaamelaisten ja koltta-alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä kolttakulttuurin ylläpitoa edistetään kolttalailla. Kolttasaamelaisia edustaa ikiaikaisena hallintojärjestelmänä Kolttien kyläkokous.   

Saamelaisten kielelliset oikeudet turvataan perustuslaissa ja toimeenpannaan saamen kielilailla.  

Suomi on ratifioinut Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD, 1992). Biodiversiteettisopimuksen osapuolten sopimien vapaaehtoisten Akwé: Kon -ohjeiden noudattamisella tähdätään alkuperäis- ja paikallisväestöjen luontosuhteiden säilyttämiseen.  Akwé: Kon -ohjeita noudattamalla alkuperäiskansoille haitalliset vaikutukset voidaan tunnistaa ja haittoja voidaan minimoida.   

Alkuperäiskansojen yhdenvertaisen kohtelun turvaava yleissopimus (ILO 169) on ratifioitu monissa maissa, mutta ei Suomessa. Asian käsittely on edelleen kesken. Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä neuvoteltu pohjoismaisen saamelaissopimuksen teksti on vahvistettu. Pohjoismaiden Saamelaiskäräjät eivät ole vielä sopimusta hyväksyneet, vaan ovat ehdottaneet sopimustekstiin pieniä muutoksia. 

Metsähallituksen yleisistä yhteiskunnallisista velvoitteista säädetään Metsähallituksesta annetussa laissa. Sen mukaisesti Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen laissa tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään.  

Lisätietoa

Metsähallituksen toimintaa saamelaisten kotiseutualueella säätelee myös erämaalaki, jonka yhtenä päätavoitteena on saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen. Muita toimintaamme määrittäviä lakeja ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet, laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista sekä saamen kielilaki.  

Vastuullisuuspolitiikassaan Metsähallitus linjaa toimintansa perustaksi kansainvälisesti tunnustetut vastuullisuuden ohjeet ja periaatteet, kuten YK:n Kestävän kehityksen toimintaohjelma (Agenda 2030) sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet.  

Edistämme yhdenvertaisuutta  

Tavoitteenamme on lisätä Metsähallituksen henkilöstön tietämystä ja ymmärrystä saamelaisten kulttuurista ja oikeuksista. Erityisesti saamelaisten kotiseutualueella tai saamelaisasioiden parissa työskentelevää henkilöstöä kannustamme saamen kieliopintoihin ja tuemme kielikoulutusta mahdollisuuksien mukaan.  

Lisäksi henkilöstön rekrytoinnissa katsomme saamen kielen ja kulttuurin osaaminen ja tuntemuksen eduksi tehtävänkuvien mukaisesti. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumisen turvaamiseksi voimme rekrytointitilanteessa käyttää tarvittaessa myös positiivista erityiskohtelua. 

Teemme yhteistyötä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa  

Metsähallitus tekee aktiivista yhteistyötä Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen sekä muiden saamelaisten toimijoiden kanssa.   

Käymme saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut Saamelaiskäräjien kanssa kaikista merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella:  

  • valtion maa- ja vesialueiden, luonnonsuojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta.  
  • saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta. 
  • muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa.  

Neuvotteluissa noudatamme oikeusministeriön muistiota saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesta neuvotteluvelvollisuudesta. Neuvottelumenettelyn tarkoituksena on aito, oikea-aikainen ja yhteisymmärrykseen pyrkivä keskustelu.  

Paikallisesti merkittävistä yksittäisistä hankkeista pyydämme Saamelaiskäräjien ja koltta-alueella myös Kolttien kyläkokouksen lausunnot.  

Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen sekä saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien välillä vuonna 2014 solmitussa sopimuksessa on sovittu saamelaisten kotiseutualueella noudatettavista metsänkäsittelyohjeista ja toimintatavoista sekä tarkemmasta paikallisesta sopimisesta. Seuraamme sopimuksen toteutumista vuosittain järjestettävässä yhteistoimintakokouksessa.  

Käytämme Akwé: Kon -toimintamallia kaikissa merkittävissä hankkeissa 

Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät ovat käyttäneet vuodesta 2011 alkaen saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytysten arvioinnin menetelmänä yhdessä kehittämäänsä toimintamallia, joka perustuu YK:n biodiversiteettisopimuksen vapaaehtoiseen Akwé: Kon -ohjeeseen. Toimintamalli päivitettiin yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa vuonna 2019. 

Akwé: Kon -toimintamallia käytetään tyypillisesti luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden hoidon ja käytön suunnittelussa ja luonnonvarasuunnittelussa. Toimintamallia voidaan käyttää Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien sekä koltta-alueella Kolttien kyläkokouksen yhteisellä päätöksellä myös yksittäisissä erityiskohteisiin liittyvissä hankkeissa, joilla on merkittävä vaikutus saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiin. 

Saamelaiskäräjät nimeää kunkin suunnitelman Akwé: Kon -työryhmän jäsenet sekä puheenjohtajan suunnittelualueen saamelaisia kuultuaan. Koltta-alueella Kolttien kyläkokous nimeää osan ryhmän jäsenistä. Työryhmään valitaan niitä alueen saamelaisia käyttäjiä, joiden etuihin suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa.  Ryhmä tuo suunnitteluun sen eri vaiheissa perustellut arviot siitä, onko toimenpiteillä vaikutuksia saamelaiskulttuurin harjoittamiseen, ja mitkä olisivat vaikutuksia vähentäviä tai poistavia ratkaisuja. Jos Metsähallitus ei voi ottaa huomioon säädösten tai alueen muuhun käyttöön liittyen jotakin ehdotusta, perustelee se ratkaisunsa suunnitelmaan. 

Luonnonvara- sekä hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa on aina mukana myös laaja yhteistyöryhmä, jossa kaikki muutkin alueen sidosryhmätahot tuovat näkemyksensä ja toiveensa suunnitelman laadintaan. 

Osallistumme myös Saamelaiskäräjien ja keskeisten ministeriöiden kanssa ympäristöministeriön nimeämän biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8 (j):n kansallisen asiantuntijatyöryhmän työhön. 

Lue lisää:

Laadimme saamelaisten kotiseutualueelle oman luonnonvarasuunnitelman 

Teimme saamelaisten kotiseutualueelle oman luonnonvarasuunnitelmansa, jonka yhteistyöryhmään kutsuttiin edustajat alueellisista ja paikallisista sidosryhmistä, kuten Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokoukselta ja muilta saamelaistahoilta. Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi luonnonvarasuunnittelussa käytetään Akwé: Kon -toimintamallia. Suunnitelmasta käytiin saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu.  

Metsähallitus, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja saamelaisalueen metsäpaliskunnat käynnistivät keväällä 2020 yhteistyössä konfliktikartoituksen. Siinä riippumaton taho haastatteli laajasti alueen toimijoita ja laati toimenpidesuosituksia Metsähallituksen liiketoimintojen ja saamelaistahojen välisen yhteistyön kehittämiseksi.

Luonnonvarasuunnitelmassa määritetään kunkin saamelaisalueen paliskunnan kanssa yhteistyössä alueen metsätalouden mitoitus ja toimintatavat.

Suunnitteluprojektin lopputuloksena valmistunut luonnonvarasuunnitelma on strategisen tason toimintaohjelma, joka ohjaa toimintaamme suunnittelualueen valtion maa- ja vesialueilla vuoteen 2027.

Teemme suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat yhteistyössä 

Teemme Metsähallituksen hallinnassa oleville luonnonsuojelu- ja erämaa-alueille hoito- ja käyttösuunnitelmia. Niiden avulla sovitamme yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja muun käytön tavoitteita.  

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevien luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun tueksi kokoamme yhteistyöryhmän, johon kutsumme keskeisten sidosryhmien edustajat esim. Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokoukselta ja muilta saamelaistahoilta. Saamelaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi suunnittelussa käytämme Akwé: Kon -toimintamallia. Suunnitelmasta käydään saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu.  

Suojelualueita koskeva lainsäädäntö sekä hoidon ja käytön periaatteet ohjaavat luonnonsuojelualueiden käyttöä. Saamelaisten kotiseutualueella kuntalaisilla on erityisiä oikeuksia kalastukseen, metsästykseen ja maastoliikenteeseen. Tarkemmat oikeudet määritetään kunkin alueen järjestyssäännöissä.   

Turvaamme saamelaisen käsityöperinteen jatkumista  

Saamelaisen käsityöperinteen turvaamiseksi säilytämme saamelaisalueen kuntalaisille oikeuden ottaa valtion maalta käsitöiden raaka-aineeksi vähäisiä määriä pajua, leppää, koivua ja haapaa. Myös vähäisiä määriä juuria, kenkäheinää, niittymaarianheinää ja väinönputkea voi ottaa korvauksetta.  

Muita luonnontuotteita, kuten polttopuuta, poroaitatolppia ja jalaskoivua myymme Metsähallituksen hallinnassa olevilta luontaistalousalueilta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa luontaisalueluvalla ja metsätalouden alueilta luonnontuoteluvalla. 

Koltta-alueella asuvilla kolttasaamelaisilla on laajempia, kolttalain mukaisia erityisiä etuuksia valtion maa- ja vesialueille.  

Lisätietoa

Turvaamme saamelaisten elinkeinoja alueita kaavoittaessamme  

Saamelaisten kotiseutualueella kaava-alueiden ulkopuolella noudatamme Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen sekä saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien välistä sopimusta. Kaava-alueiden ulkopuolella pyydämme saamelaisten kotiseutualueen paliskunnilta ennakkoon lausunnon suunniteltaessa käyttöoikeus-, vuokra- ja reittisopimuksia.  

Erityisesti matkailu on kasvanut voimakkaasti saamelaisten kotiseutualueella, eivätkä nykyiset kaava-alueet enää riitä yritysten tarpeisiin. Metsähallitus pyrkii ennen sopimusten tekoa yhteisymmärrykseen saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa.  

Metsähallituksen itse kaavoittaessa kuuleminen on osa kaavaprosessissa. Omista kaavoitushankkeistamme käymme neuvottelun jo ennen hankkeen aloittamista Saamelaiskäräjien ja koltta-alueella Kolttien kyläkokouksen kanssa. Neuvottelut käymme yhteisymmärrykseen pyrkien. Luontaistalousalueilla ei ole tuottovaatimusta, eikä Metsähallitus siten ole aktiivisesti edistämässä kaavoitusta tai muuta kiinteistönjalostusta näillä alueilla.  

Uusia lomarakennuspaikkoja vuokraamme vain kaava-alueilta. Luontaiselinkeinojen harjoittamiseen tai muihin paikallisiin tarpeisiin voidaan tehdä hajavuokrauksia ja käyttöoikeussopimuksia.  

Saamelaisten kotiseutualueella Metsähallitus ei myönnä maanomistajan suostumuksia malminetsintään. Malminetsinnän lupaviranomaisena toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).   

Vaalimme saamelaisia kulttuuriperintökohteita 

Vaalimme hallussamme olevia saamelaisia kulttuurimaisema- ja rakennusperintökohteita yhteistyössä saamelaiskulttuurin toimijoiden kanssa. Saamelaisia rakennusperintökohteita on suojeltu toistaiseksi erittäin vähän, joten Metsähallituksen kohteiden suojelulla on myös valtakunnallista merkitystä.  

Pyrimme tunnistamaan ja ymmärtämään hallinnassamme olevien saamelaisten pyhien paikkojen arvon ja merkityksen. Huolehdimme kohteisiin liittyvän tiedon eettisesti oikeasta käytöstä ja tunnettujen kohteiden säilymisestä.   

Saamelaisen kulttuuriperinnön suojelemisessa tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat Saamelaismuseo Siida, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja Museovirasto. 

Sovitamme yhteen metsätalouden ja saamelaisten perinteiset elinkeinot 

Metsien käytön ja hoidon tavoitteet määritetään koko saamelaisten kotiseutualueelle ja paliskunnittain saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnittelun yhteydessä.  

Metsätaloustoimien yhteensovittamisen pohjana on Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien ja Metsähallituksen vuonna 2014 solmima sopimus saamelaisten kotiseutualueella noudatettavista metsänkäsittelyohjeista ja toimintatavoista sekä tarkemmasta paikallisesta sopimisesta.   

Seuraamme sopimuksen toteutumista vuosittain osapuolten välisessä neuvottelussa.   

Saamelaisten kotiseutualueella Metsähallitus Metsätalous Oy noudattaa vastaavia paliskuntakohtaisia neuvottelumenettelyjä kuin muuallakin poronhoitoalueella. Paliskunnille tarjotaan etukäteen mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin hakkuu- ja maanmuokkaussuunnitelmiin sekä uusien teiden rakentamiseen.  

Lisätietoa

Metsätalouden toiminta saamelaiskulttuurin turvaamiseksi on kirjattu myös Metsätalouden ympäristöoppaaseen (luku “Saamelaiskulttuuri ja metsätalouden toimet sen säilyttämiseksi”).

Sovitut periaatteet on kerrottu myös metsänhoito-ohjeessa (luku “Metsänkäsittelyn periaatteet saamelaisten kotiseutualueella”).

Pohjois-Suomen metsätalouden erityispiirteet.

Ylimuonion valtion maiden käyttösuunnitelma (pdf)

Juutua-Tuulispään virkistysmetsän erityisaluesuunnitelma (pdf)

Suunnitelmakartat lähetetään ennakkoon paliskunnan poroisännälle, jolla on kolme viikkoa aikaa ilmoittaa mahdollisista muutostarpeista ja siitä, tarvitaanko neuvottelu, tai pyytää lisäaikaa asian käsittelylle. Neuvottelut käydään yhteisymmärrykseen pyrkien, ja sovitut asiat kirjataan karttoineen muistioon.  

Metsätalous ei toteuta hakkuita saamelaisten kotiseutualueella, ellei niistä ole etukäteen saavutettu yhteisymmärrystä paliskunnan kanssa.  

Hammastunturin, Muddusjärven, Muotkatunturin ja Paatsjoen paliskuntien sekä Nellimin tokkakunnan kanssa on vuosina 2009 ja 2010 tehty erilliset sopimukset tärkeimpien laidunalueiden rauhoittamisesta metsätaloustoimilta 20 vuoden ajan, Nellimissä osin 10 vuoden ajan. Sopimuksissa on lisäksi kirjattu erillisohjeita metsätaloustoimille ja myös menettelyt mahdollisten sopimuserimielisyyksien ratkaisemiselle.  

Huomioimme saamelaisalueen asukkaiden erityisoikeudet kalastuksessa ja metsästyksessä 

Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat kalastuksen ja metsästyksen kiintiöpäätökset sekä muut kalastus- ja metsästysasiat käsitellään kuntakohtaisissa neuvottelukunnissa sekä Saamelaiskäräjien kanssa.  

Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntalaisten kalastusluvat valtion vesille ovat maksuttomia tai omakustannehintaisia. Valtion vesialueille kohdistuu kuntalaisten kalastuksen lisäksi myös muita lakisääteisiä kalastusoikeuksia. Kiinteistöihin kuuluvat erityisperusteiset kalastusoikeudet (kalastusnautinta) huomioidaan kalastusjärjestelyissä. Kiinteistön omistajat asuinpaikasta riippumatta voivat käyttää tätä oikeutta.  

Koltta-alueella asuvilla kolttasaamelaisilla on oikeus harjoittaa kalastusta maksutta koltta-alueen vesissä. Koltta-alueen kalavesien käytössä ja hoidossa Metsähallitus tekee tiivistä yhteistyötä Kolttien kyläkokouksen kanssa.  

Ulkopaikkakuntalaisille voidaan myydä kiintiöpäätöksen mukaisia kalastuslupia, joiden määrässä ja kohdentamisessa paikallinen kalastus ja erityisperusteinen kalastus otetaan huomioon.  

Metsästysasioita käsitellään vuotuisessa Metsähallituksen, Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien yhteistoimintakokouksessa. Paikallisilla on metsästyslakiin perustuva vapaa metsästysoikeus kotikunnassaan.  

Metsähallituksen eräsuunnittelija on työssään aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiin metsästyksen ja poronhoidon yhteensovittamiseen ja metsästyksen suunnitteluun liittyvissä asioissa. Yhdessä käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi metsästyslupakiintiöt ja metsästyskieltoalueet. Eräsuunnittelija toimii virassaan myös Metsähallituksen määräämänä hallituksen jäsenenä paikallisessa riistanhoitoyhdistyksessä.  

Lisätietoa:

Lisäämme edelleen saamen kielen käyttöä Metsähallituksessa 

Turvaamme saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään saamen kielilain mukaisesti. Saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisasioissa saamen kieltä sekä oikeus saada itseä koskeva päätös tai asiakirja saamenkielisenä.   

Käytämme vastaanottajan äidinkieltä tai suomen ja saamen kieltä viranomaiskutsuissa ja -ilmoituksissa. Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat viranomaispäätökset ja niiden lehtikuulutukset, luonnonvarasuunnitelmat sekä erämaa-alueiden ja kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat käännätämme pohjoissaameksi sekä koltta- ja inarinsaamelaisten alueilla myös näille kielille. Lisäksi myös muita keskeisiä asiakirjoja käännätämme saamen kielille.  

Saamenkielisillä on mahdollisuus käyttää äidinkieltään Metsähallituksen virallisissa kokouksissa, esim. kuntakohtaisissa neuvottelukunnissa, joissa järjestetään tarvittaessa tulkkaus saamen kielelle. Saamelaisten kotiseutualueella kannustamme käyttämään kokouksissa ja neuvotteluissa saamen kieltä.  

Yhä suurempi osuus viestintä- ja opastusmateriaalistamme on saatavissa saamen kielillä. Myös Metsähallituksen Metsa.fi-verkkopalvelusta on pohjoissaamen kieliversio. Koska suuri osa saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella, on saamenkielisiä kuvauksia tuotettu myös saamelaisalueen ulkopuolella oleville kohteille, varsinkin suurempien asutuskeskittymien kansallispuistolle. Retkeilijän Lundui.fi-sivuilla on retkikohdekuvauksia pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä.   

Ylläpidämme saamenkielistä Sámi meahcit ja luondu -Facebook-sivua, johon materiaalia tuottavat Metsähallituksen saamenkieliset työntekijät kaikilla kolmella saamen kielellä.  

Järjestämme saamenkielistä luontokasvatusta lapsille 

Metsähallituksen luontokeskus Siida järjestää saamenkielistä luontokasvatusta lapsille. 

Vuonna 2013 päätimme kehittää saamenkielistä luontokasvatusta ja järjestimme ensimmäisen saamenkielisten lasten elokuvaleirin Inarissa, Lemmenjoella ja Saamelaismuseo Siidan ulkomuseossa. Leirillä lapset tutustuivat lyhytelokuvien tekemiseen käsikirjoituksesta näyttelemiseen asti. Leirin aikana oli erilaisia luontoon liittyviä työpajoja kalastuksesta, marjojen poimimisesta, tulistelusta ja laavussa elämisessä. 

Leirejä jatkettiin Utsjoella vuonna 2014 ja Sevettijärvellä vuonna 2015. Yhteistyökumppaneina toimi Yle Sápmi, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaiskäräjät ja paikalliset yhdistykset. Leireillä tuotettu materiaali esitettiin Yle Unna Junná -lastenohjelmassa ja Skábmagovat (Kaamoskuvat)-elokuvafestivaalin lasten päivillä. 

Vuonna 2016 laaja eräkummi-kiertue korvasi elokuvaleirin. Kiertueessa oli mukana kaikki saamelaisalueen koulut ja se tavoitti yli 800 lasta. Kiertue toteutettiin pohjoissaamen, inarinsaamen ja suomen kielillä. 

Vuonna 2019 halusimme korostaa YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta ja järjestimme saamenkielisiä luontokasvatustyöpajoja saamenkielisissä varhaiskasvatusyksiköissä kautta maan. Työpaja perustuu Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan Kentänpäässä-näyttelyyn, joka kertoo eläimistä, kasveista ja saamelaisesta mytologiasta. 

Saamen kielten eteen tehdystä työstämme saimme ensimmäisen Saamelaiskäräjien myöntämän saamen kieliteko -palkinnon vuonna 2010.