Paikkatietojärjestelmät
Mistä järjestelmästä etsit tietoa? Linkin kautta pääset suoraan kyseisen järjestelmän tietoihin.
Suojelualuetietojärjestelmä SATJ
SATJ-järjestelmä sisältää tiedot kaikista kansallisista luonnonsuojelualueista, sekä valtion luonnonsuojelualueista että yksityisistä suojelualueista ja muista yksityismaan suojelukohteista, kuten erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikoista. Samoin Natura-alueiden tiedot ovat osa SATJ-järjestelmän tietosisältöä.
SATJ sisältää toiminnallisuudet, jotka tukevat sekä valtion luonnonsuojelualueiden että yksityismaan suojelukohteiden perustamista. SATJ:n avulla hallitaan valtiolle suojelutarkoituksiin hankittavia kiinteistöjä, joiden tiedot siirtyvät hankinnan jälkeen OmaisuusGIS-järjestelmässä käsiteltäviksi, Metsähallituksen hallinnassa oleviksi kiinteistöiksi. SATJ:n avulla tuotetaan suojelualuetilastoja ja seurataan luonnonsuojelun toteutuksen etenemistä valmiiden raporttien avulla. Myös luonnonmuistomerkkien tietoja ylläpidetään SATJ-järjestelmässä.
Suojelualueiden suunnittelun ja seurannan tietojärjestelmä SASS
SASS-järjestelmässä käsitellään suojelu- ja Natura-aluekohtaista tietoa ja sitä käytetään näiden alueiden suunnittelussa ja seurannassa tarvittavien aluekohtaisten tietojen kokoamiseen ja ylläpitoon. Merkittävä osa tiedoista koostetaan ja lasketaan muista Uljas-järjestelmän tiedoista. Järjestelmää käytetään myös suojelu- ja Natura-alueiden aluekohtaiseen ja verkostotason seurantaan.
Lisäksi SASS-järjestelmällä hoidetaan seuraavat suojelu- ja Natura-alueiden velvoitteiden toimeenpanon kannalta keskeiset toimintaprosessit:
- Natura 2000 ja muiden suojelualueiden suunnittelutarpeiden yleissuunnittelu
- Suunnitelmia ja inventointeja koskeva vuosisuunnittelu
- Natura-alueiden tilan arviointi (NATA)
- Hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) laatiminen
- Järjestyssääntöjen laatiminen
- Tulevaisuudessa myös Natura 2000 -tietolomakkeiden ylläpito
SASS-järjestelmässä suojelualueiden keskeiset suunnittelu-, arviointi- ja seurantaprosessit muodostavat keskenään integroidun kokonaisuuden. Se täydentää toiminnallisesti ja tietosisällöllisesti SATJ-järjestelmää. SASS-järjestelmä on Metsähallituksen ja ympäristöhallinnon yhteiskäytössä.
Suojelualueiden kuviotietojärjestelmä SAKTI
SAKTI-järjestelmässä ylläpidetään valtion ja yksityismaiden suojelukohteiden inventoinneissa ja seurannoissa koottuja ominaisuustietoja Biotooppikuviotasolle (mm. Natura-luontotyypit, Luonnonsuojelulain mukaiset uhanalaiset luontotyypit sekä lukuisat elävän ja kuolleen puuston määrää ja rakennetta ja kasvupaikan ominaispiirteitä kuvaavat muuttujat).
SAKTI-järjestelmään tallennetaan omina kokonaisuuksinaan valtakunnallisen perinnemaisemainventoinnin ja virtavesi-inventointien mukainen tietosisältö sekä Metsähallituksen Eräpalvelujen ylläpitämät tiedot kalastuslupa-alueista. SAKTI-järjestelmä sisältää jonkin verran myös suojelualueiden ulkopuolisia tietoja, esim. perinnebiotoopeista ja suoritetuista luonnonhoitotoimenpiteistä.
SAKTI-järjestelmän kautta hallitaan valtionmaiden ja yksityisten suojelualueiden luonnon ennallistamisen suunnittelun ja toteutuksen prosessikokonaisuutta: Järjestelmällä laaditaan alueelliset toimenpidesuunnitelmat vaikutusarviointeineen (TPS) sekä yksityiskohtaiset työmaasuunnitelmat kustannusarvioineen (työkohteet). SAKTI-järjestelmällä seurataan toimenpiteiden toteutuksen tilaa sekä laadullista ja määrällistä onnistumista. Suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet tallennetaan järjestelmään toimenpidekuvioina. Järjestelmää käytetään myös perinnebiotooppikohteiden valtakunnalliseen tilan seurantaan.
SAKTI-järjestelmästä johdetaan Natura-luontotyyppitiedot SASS-järjestelmän Natura-vaikutusten arviointilomakkeille (NATA). Järjestelmän tietoja käytetään lisäksi Metsähallituksen Luontopalveluiden ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteiden vuosittaiseen resurssointiin, kohdentamiseen ja tuloksellisuuden seurantaan yhdessä SASS-järjestelmän kanssa.
SAKTI on Metsähallituksen ja ympäristöhallinnon yhteiskäytössä.
LajiGIS – Lajistotietojen hallinta- ja ylläpitojärjestelmä
Metsähallituksen Luontopalvelut ja ympäristöhallinto käyttää LajiGIS-sovellusta eliölajistoon liittyvän tiedon hallintaan ja ylläpitoon sekä lajeihin kohdistuvien suojelutoimien suunnitteluun ja seurantaan. LajiGISissä on tiedot myös lajien asemasta eri säädöksissä (esim. uhanalaisuusluokka). Osa uhanalaisten ja seurattavien lajien tiedoista on peräisin ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -järjestelmästä.
LajiGISiin tallennetaan laji- ja lajistokartoituksissa sekä seurannoissa kertyvä tieto lajihavainnoista ja kartoitustapahtumasta sekä lajiesiintymiin kohdistuvat uhkat ja suunnitellut ja toteutetut hoitotoimet. LajiGISiin voidaan tallentaa myös kartoitustarve seuraavien vuosien suunnittelun pohjaksi.
LajiGIS-aineiston ja muun lajitiedon jakelukanavana toimii Luomuksen Laji.fi -portaali.
Rakenteiden, reittien ja arkeologisten kohteiden paikkatietojärjestelmä PAVE
Metsähallituksen PAVE-järjestelmällä ylläpidetään ja hallitaan pääosin valtion alueilla olevien rakennusten, rakenteiden, reittien ja arkeologisten kohteiden tietoja. Järjestelmään voidaan tallentaa rakennuksille ja rakenteille sekä reitinosille suunniteltuja toimenpiteitä. Toimenpiteistä voidaan muodostaa toimenpidesuunnitelmia järjestelmän toiminnoilla.
PAVE-järjestelmä on pääosin Luontopalvelujen luonnon virkistys- ja matkailukäytön suunnittelijoiden ja kohteiden huoltajien työkalu. Myös kulttuuriperinnön suojelun suunnittelijat käyttävät sovellusta arkeologisten kohteiden tietojen keräämiseen ja ylläpitoon. Sovellusta käytetään myös Kiinteistökehityksen ja Metsätalous Oy:n hallinnassa olevien kulttuuriperintökohteiden tietojen ylläpitoon. PAVE-järjestelmään tallennettuja tietoja käytetään Retkikartta.fi-palvelun lähtöaineistona.
PAVE-järjestelmään on myönnetty noin 400 päivitys- tai selausoikeutta. Järjestelmä ei sisällä salattavia tietoja.
MaastoLaPa-mobiilisovellus
MaastoLaPa on Metsähallituksen älypuhelimiin asennettava sovellus, jossa on käyttöliittymät Uljas-osasovelluksiin LajiGISiin ja PAVEen.
Sovelluksen LajiGIS-käyttöliittymällä voidaan tallentaa kartoituskohteita ja lajihavaintoja maastossa. PAVE-käyttöliittymällä voidaan lisätä ja päivittää rakennuksen, rakennelman ja reitinosan tietoja sekä tallentaa kulttuuriperintökohteiden tietoja. MaastoLaPa-sovellus on tarkoitettu paitsi lajistokartoittajien, kenttähenkilöstön ja arkeologien työkaluksi, myös satunnaisten eliölaji- ja kulttuuriperintöhavaintojen tekijöille koko Metsähallituksessa
Metsähallituksen kiinteistö- ja maankäyttötietojärjestelmä OmaisuusGis
OmaisuusGis on Metsähallituksen hallinnassa olevien alueiden kiinteistö/tila- ja maankäyttötietojen hallintaan kehitetty paikkatietojärjestelmä, jossa tiedonhallintaan on käytettävissä kiinteistö-, maankäyttö- ja valmistelukohteita. Kohteisiin liittyvän tietosisällön ja toiminnallisuuden avulla tuetaan mm. edunvalvontaa, kiinteistötietojen hallintaa, alueen hankintaa ja luovutusta, alueen hallinta- ja maankäyttötietojen ja niiden muutosten hallintaa sekä maa- ja vesiomaisuuden tasetietojen hallintaa.
Kiinteistökohteen palstojen avulla ylläpidetään tietoa siitä, minkä Metsähallituksen vastuualueen hallintaan tai käyttöön kiinteistön alueet kuuluvat. Kiinteistön palstojen ja maankäyttökohteiden avulla ylläpidetään tietoa siitä, missä pääasiallisessa käyttötarkoituksessa (maankäyttö)alueet ovat.
Metsävara- ja suunnittelujärjestelmä Silvia
Monikäyttömetsien metsävaratietojen, teiden ja siltojen ylläpidossa sekä metsäsuunnittelussa käytetään Silvia-paikkatietojärjestelmää.
Silvia tarjoaa tarkoituksenmukaiset työvälineet metsätalouden suunnitteluprosessiin sekä toimistolla että maastossa. Silviaa käytetään korjuun ja metsänhoidon toimenpidesuunnitteluun, alue-ekologiseen tarkasteluun, luonnonvarasuunnitteluun, tie- ja siltatietojen ja metsävarojen hallintaan. Silviasta on integraatiot toiminnanohjausjärjestelmään (Ohjas), kiinteistö-, maankäyttö- ja luonnonsuojelutietojen hallintajärjestelmään (Uljas), Metsäkeskuksen rajapintaan sekä kasvunlaskennan rajapintaan.
Silvia tehostaa metsätalouden toimenpidesuunnittelua sekä tukee toiminnan ohjausta.
Toiminnanohjausjärjestelmä Ohjas
Metsänhoidon, metsänparannuksen, korjuun ja kuljetuksen toiminnanohjauksessa käytetään toiminnanohjausjärjestelmä Ohjasta.
Ohjas tarjoaa tarkoituksenmukaiset työvälineet metsätalouden toteutuksen ohjaukseen ja seurantaan. Ohjaksessa on toiminnallisuudet metsänhoidon, korjuun- ja kuljetuksen yrittäjätietojen hallintaan sekä asiakastietojen ylläpitoon, puukauppaan ja laskutukseen. Lisäksi hallitaan omien metsureiden sähköinen työnohjaus ja työajankirjaus. Ohjaksesta on lukuisia integraatioita ulkoisiin järjestelmiin, kuten Trimble Forestryn yrittäjäpalveluihin (WoodForce ja LogForce) ja asiakkaiden tehdasvastaanoton järjestelmiin. Sisäisistä integraatioista merkittäviä ovat henkilöstöjärjestelmä ja taloushallinnon järjestelmät sekä metsäsuunnittelujärjestelmät.