Pohjois-Lappiin perusteilla suojelualueita
Pohjois-Lappiin on perusteilla 17 suojelualuetta jo aiemmin suojeluun varatuista alueista. Niiden yhteispinta-ala on noin 33 000 hehtaaria. Suojelualueet omistaa valtio, ja niitä hoitaa Metsähallituksen Luontopalvelut.
Alueet sijaitsevat Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella.
Kohteiden sijainti kunnittain
Kohdekohtaiset kartat
- Aksujärven soiden lsa (pdf, 1206 kt)
- Hietatievojen lsa (pdf, 1004 kt)
- Ivalojoen suiston soiden lsa (pdf, 797 kt)
- Järämän lsa (pdf, 591 kt)
- Kalkkojärven ja Saitsikurun lsa (pdf, 945 kt)
- Käsivarren tunturijärvien lsa (pdf, 736 kt)
- Kenesjärven lsa (pdf, 772 kt)
- Kessijärven lsa (pdf, 705 kt)
- Kielajoen lsa (pdf, 1048 kt)
- Kuttasenrovan lsa (pdf, 657 kt)
- Luosmavaaran lsa (pdf, 627 kt)
- Mutusjärven-Vuontisjärven lsa (pdf, 674 kt)
- Nitsijärven lsa (pdf, 1030 kt)
- Palotausvuoman lsa (pdf, 1008 kt)
- Pulmankijärven lsa (pdf, 950 kt)
- Pykallyskaarremaan lsa (pdf, 1182 kt)
- Tuuruharjun lsa (pdf, 1121 kt)
Palautetta kerätty
Ympäristöministeriö ja Metsähallitus järjestivät syyskuussa 2019 Pohjois-Lapissa yleisötilaisuuksia, joissa kerättiin sidosryhmien ja kansalaisten näkemyksiä alueiden tulevien säädösten valmisteluun.
Paikalliset keskustelut ovat keskeinen osa perustettavien alueiden säädösten valmistelua. Näkemyksiä toivotaan muun muassa Lapin liitolta, kunnilta ja kansalaisjärjestöiltä. Kaikki alueet sijaitsevat saamelaisten kotiseutualueella Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä. Asetusten valmistelusta järjestetään saamelaiskäräjistä annetun lain 9 §:n mukaiset neuvottelut Saamelaiskäräjien kanssa.
Ympäristöministeriö valmistelee näkemysten ja palautteen perusteella asetusluonnokset, jotka lähetetään myöhemmin myös lausuntokierrokselle.
Perustettavien suojelualueiden luonto ja käyttö
Alueet on jo aiemmin varattu suojelutarkoitukseen. Viisi niistä on rantojensuojeluohjelman, neljä soidensuojeluohjelman, kolme harjujensuojeluohjelman ja yksi Metso-ohjelman alueita. Näistä kaksi aluetta kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Neljä aluetta on Metsähallituksen päätöksillä suojeltuja entisiä erikoismetsiä. Alueilla on lehtoja, vanhoja metsiä, soita, tunturiluontotyyppejä, järviä, jokia sekä pienvesiä. Monet ovat merkittäviä myös kulttuuriperinnölle, maisemansuojelulle ja virkistys- ja matkailukäytölle.
Luonnonsuojelulaki määrittää luonnonsuojelualueiden matkailu-, virkistys-, kalastus- ja metsästyskäyttöä. Luonnonsuojelualueiden luonnontila pyritään säilyttämään. Jokaisenoikeuksia ei kuitenkaan ole tarpeen rajoittaa, eli marjastaminen, sienestäminen ja liikkuminen ovat jatkossakin sallittuja.
Alueilla saa harjoittaa poronhoitoa poronhoitolain mukaisesti. Perustettavilla luonnonsuojelualueilla saa edelleenkin kalastaa yleiskalastusoikeuksien mukaisesti. Metsähallituksen luvalla muukin kalastus on mahdollista kalastuslain säännösten mukaisesti.
Metsästyslain 8 §:n mukaisten vapaan metsästysoikeuden piiriin kuuluvien kuntien alueella metsästys on pääsääntöisesti sallittua valtion luonnonsuojelualueilla.
Keskustelujen tarkoituksena on koota tietoja ja selvittää eri tahojen näkemyksiä paikallisista erityispiirteistä ja myös selvittää, onko perustamisasetuksissa tarvetta aluekohtaisille, luonnonsuojelulain 17 a §:ssä tarkoitetuille salliville tai kieltäville poikkeuksille.
Lisätietoja
- Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 079, ilkka.heikkinen@ym.fi
- Erikoissuunnittelija Esa Härkönen, Metsähallitus, Luontopalvelut, p. 040 026 1427, esa.harkonen@metsa.fi