Liito-orava talousmetsissä ja taajamissa
LIFE-hankkeen keskeinen tarkoitus on edistää liito-oravan suojelua konkreettisilla toimilla. Valmistelemme ja teemme erilaisia suojelutoimia taajamissa, talousmetsissä ja luonnonsuojelualueilla, sekä seuraamme niiden vaikutuksia.
Taajamat
Espoon, Jyväskylän ja Kuopion kaupungeissa toimimme yhteensä 22 kohteella, joista neljä on Natura 2000 -alueita. Seuraamme radiopannoitettujen liito-oravien käyttäytymistä Espoossa ja istutamme nuoria puita yhdistämään eristyneitä elinympäristömetsiköitä toisiinsa sekä haavan taimia varmistamaan tulevaisuuden puustoa liito-oravalle. Lue raportti radiopantaseurannasta: Liito-oravien radioseuranta Tapiolan ja Mankkaan alueilla 2019–2020, tutkimusraportti (pdf 8,4 Mt, metsa.fi).
Espoossa, Jyväskylässä ja Kuopiossa tehtiin myös liito-oravakartoituksia jo toteutuneilla asemakaava-alueilla: Liito-oravakartoitukset toteutuneilla asemakaava-alueilla (pdf 7 Mt, metsa.fi).
Laitamme myös pönttöjä pesäpaikoiksi metsiin, joissa kolopuita ei tällä hetkellä ole. Lisäksi teemme suojelun ja virkistyskäytön yhdistäviä toimenpiteitä kaupunkien viheralueilla, jotta niillä viihtyisivät sekä liito-oravat että ihmiset.
Lisäksi hankkeessa on tuotettu Hyvien käytäntöjen opas (julkaisut.metsa.fi) liito-oravien suojelun ja maankäytön yhteensovittamiseksi kunnissa ja kaupungeissa. Hyvien käytäntöjen opasta varten tehtiin kaksi kyselytutkimusta:
Luonnonvarakeskus toteutti Kuopion, Jyväskylän ja Espoon alueella osallistavan paikkatietokyselyn, jossa kerättiin tietoa asukkaille tärkeistä paikoista virkistyskäytön ja luontoarvojen kannalta. Tulokset on julkaistu karttoina, joista nähdään virkistyskäytön keskittymien sijainti taajamissa suhteessa tiedossa oleviin liito-oravalle sopiviin elinympäristöihin: Virkistyskäytön keskittymät Kuopiossa, Jyväskylässä ja Espoossa (pdf 8 946 kt)
Talousmetsät
Tässä osiossa toimivat Suomessa Suomen metsäkeskus, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen luonnonsuojeluliitto, MTK, VARELY ja Metsähallituksen Luontopalvelut. Virossa toimivat Keskkonaamet, Eesti Erametsaliit, Metsakorralduse Büroo ja Riigimetsa majandamise keskus.
Tavoite on tuoda käytäntöön olemassa olevaa tietoa ja lainsäädäntöä siten, että liito-oravan tulevaisuus tulee turvatuksi. Teemme hankkeessa liito-oravakohteille metsäsuunnitelmia, jotka ottavat lajin hyvin huomioon: suunnitelmia koostetaan yhdessä ja myös alueellisten ELY-keskusten viranomaiset arvioivat ne. Vain erinomaiset suunnitelmat tulevat saamaan toteutusluvan. Hankekohteita tullaan käyttämään jatkossa liito-oravan huomioon ottavan metsänkäsittelyn koulutuksessa.
- Suomessa suunniteltiin noin 40 kohdetta, joista 30 yksityismailla ja 10 valtion mailla. Lisäksi Rekijokilaakson Natura 2000-alueen metsänomistajille tarjottiin liito-oravaystävällisiä metsän toimenpidesuunnitelmia, jotta elinympäristöverkostot saataisiin turvattua entistä paremmin.
- Virossa suunniteltiin noin 12 kohdetta, joilla turvattiin liito-oravan elinympäristöverkostoja. Laajoilla kohteilla huomioitiin niin Natura 2000 -alueet, yksityisten maat kuin valtion metsät.
Suomessa kohteiden suunnittelussa käytettiin ja kehitettiin osallistavan yhteissuunnittelun menetelmää. Yhteissuunnittelu tarkoittaa sitä, että hankekohteiden metsäsuunnitelmia arvioidaan yhteisesti hankekumppanien edustajien kanssa. Käytimme myös osallistavaan yhteissuunnitteluun rakennettua ohjelmistoa, joka auttaa monimutkaista päätöksentekoa havainnollistamalla ja jäsentämällä sitä. Yhteistyökumppaninamme toimi Inclus Oy (inclus.com).
Hankkeessa on julkaistu opas liito-oravan hyvään huomioimiseen talousmetsien käsittelyssä ja järjestetty koulutuksia metsäammattilaisille sekä maastossa että webinaareina. Helmikuussa 2024 järjestettiin seminaari “Liito-oravan huomioiminen talousmetsissä”. Ohjelma ja esitykset löytyvät sivulta Oppaat ja muut julkaisut kohdasta Liito-orava talousmetsissä.
Löydät talousmetsiä koskevat julkaisut ja muut oppaat hankkeen sivulta Oppaat ja muut julkaisut, kohdasta Talousmetsät.
Päivitetty viimeksi 11.7.2024