2000-luvulla syntynyt Z-sukupolvi on tottunut elämään teknologian kanssa. Digitaalisuus on kaikin tavoin osa arkea. Sosiaalisen median luoma yhteys ihmisiin ympäri maapalloa rikastuttaa ja avartaa Z-sukupolven maailmaa. Samaan aikaan lasten ja nuorten yhteyden luontoon koetaan vähentyneen. Kuitenkin luontokuvia jaetaan nyt ahkerasti Instagramissa ja omaehtoinen liikunta erilaisin välinein on yhä suositumpaa.

Juuri nyt on oikea aika panostaa kaupungeissa kasvaneiden lasten ja nuorten luonnossa liikkumiseen – niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kuin houkuttelevien luontomatkailupalvelujen kehittämisen vuoksi.

Juuri nyt on myös oikea hetki lähteä luontoon: missä kuussa tahansa! Katso vinkit Luonto lisää liikettä -vuosikellosta ja tulosta posteri käyttöösi (pdf)

Kolme neljäsosaa suomalaisista yläkouluikäisistä nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi – vähemmän kuin suosituksen mukaisen tunnin päivässä. Samassa ikäluokassa joka neljäs on ylipainoinen tai lihava. Seurassa harrastamisen korkeat kustannukset ja ruudun ääressä vietetyn ajan lisääntyminen voivat johtaa liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja nuorena.

Lapsuudessa koetut myönteiset luontokokemukset vahvistavat luontosuhdetta, mikä puolestaan tukee fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksumista ja ylläpitoa myös aikuisena. Ulkona luonnossa liikkuminen tukee tutkitusti monin tavoin lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia. Luonnossa liikkuminen on tärkeää paitsi urheiluseuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille, myös paljon liikkuville lapsille ja nuorille, joille yksipuolinen rasitus voi tuoda mukanaan rasitusvammoja. Myönteiset luontokokemukset tukevat liikunnallisen elämäntavan jatkumista myös kilpaurheiluharrastuksen päätyttyä.

Luonnosta saavutettavat hyvinvointivaikutukset ovat yhteydessä luontosuhteen vahvuuteen. Lasten ja nuorten luontosuhteen synnyttäminen ja vahvistaminen on aikuisten tehtävä – vanhempien, isovanhempien, opettajien, ohjaajien ja valmentajien.

Jotta luonnossa liikkumisesta syntyisi elämäntapa, lapsen ja nuoren tulee nauttia luonnossa. On siis tärkeää, että luonnossa liikkuminen tuottaa lapselle ja nuorelle tunteen osaamisesta ja pystymisestä, itseohjautuvuudesta sekä kuulumisesta paikkaan tai kanssaihmisiin. Parhaimmillaan luonnossa liikkuminen lisää elinvoimaa, elämänlaatua ja onnellisuutta merkittävästi, myös –ja ehkä ennen kaikkea – Z-sukupolven lapsilla ja nuorilla.

Lasten ja nuorten luonnossa liikkumista tukevia palveluja ja luontokohteiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta kehittämällä voidaan paitsi edistää väestön terveyttä, samalla kehittää maaseutukuntien paikallistaloutta sekä ja pk-yritysten toimintaa, kun kehitetään alueen luontomatkailupalveluja.

Huoli liikkumattomuudesta on maailmanlaajuinen, joten vaikuttavaksi todetut lasten liikunnan edistämisen toimintamallit ja palvelukonseptit herättävät kansainvälisestikin kiinnostusta. Luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat niin ikään voimistuvan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Samaan aikaan Suomen kansallispuistot ja muu luonto houkuttelevat yhä enemmän kansainvälisiä matkailijoita.

Suomen luonto tarjoaa aitoja liikuntaelämyksiä. Elämykset voivat vastata lasten ja nuorten hyvinvointitarpeisiin ja luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen kansainvälisen kysynnän kasvuun.

Luonto lisää liikettä -hanke innosti lapsia luontoon

Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Eräpalvelujen toimintaohjelma ”Hyvinvoiva luonto – hyvinvoiva ihminen”, pyrkii edistämään suomalaisten ja Suomessa matkailevien hyvinvointia kolmen pääteeman kautta; lähiluonnosta kansallispuistoihin, rohkeasti luontoon sekä viestinnällä ja yhteistyöllä tuloksiin. Tärkeitä toimenpiteitä päämäärän saavuttamiseksi ovat luontolähtöiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät hankkeet.

Luonto lisää liikettä -hanke toteutti vuosina 2017–2019 Metsähallituksen terveysohjelman lisäksi Metsähallituksen ja Eerikkilän Urheiluopiston (Eerikkilä Sport & Outdoor resort) yhteistä strategista tahtotilaa lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi, Forssan seudun kuntien matkailun suunnitelmaa ”Luonto joka liikuttaa sinua”, sekä Häme-ohjelman tavoitteita luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen kehittämisestä.

• Luonto lisää liikettä -hankkeen etusivulle.

Lisätietoa:

• Hyvinvoiva luonto – hyvinvoiva ihminen -toimintaohjelma
• Onko luontosuhteen perustana ihmisen suhde omaan kehoonsa?
  Millä eri tavoilla luontoa voi määritellä ja voivatko ihmisen rakentamat elementit olla osa sitä? Mitä tutkittuja terveysvaikutuksia on kaupunkien viheralueilla? Entä miten Pokemon Go liittyy tähän kaikkeen? (16.11.2017, www.radiohelsinki.fi/podcastit/onko-luontosuhteen-perustana-ihmisen-suhde-omaan-kehoonsa)

Nuoret kansallispuistokummit

Jokaiselle Suomen 40 kansallispuistosta valittiin nuoret, 12–17-vuotiaat kansallispuistokummit eli ParkM8-kummit vuonna 2017.

He ovat kertoneet luontosuhteestaan eri medioissa ja tehneet oman näyttelyn Suomen luontokeskus Haltiaan Espooseen. Näyttely tuo esiin nauruhepulit, kokkailut, retkivinkit, mokat ja iltafiilistelyt!

• Luonto 2.17. näyttely (www.haltia.com)
• Valtteri Mönkö, 15, kertoo kummipuistostaan Liesjärven kansallispuistosta (12.8.2017, www.seura.fi): ”Kun kerron yöpyneeni metsässä, he kysyvät, mitä pahaa olen tehnyt.”