Yksi eläintarhojen keskeisistä tehtävistä on luonnon monimuotoisuuden suojelu uhanalaisia lajeja tarhaamalla. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä eläinten pitämisestä eläintarhojen kokoelmissa; eläintarhat ovat osallistuneet lukuisiin palautusistutuksiin, joissa uhanalaisia tai luonnosta jo kokonaan hävinneitä eläimiä on vapautettu niiden alkuperäisille elinalueille.

Eläintarhoilla oli erittäin merkittävä rooli myös MetsäpeuraLIFE-projektissa. Noin kolme neljäsosaa Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistojen totutustarhojen kantaeläimistä oli eläintarhassa syntyneitä ja kasvaneita yksilöitä.

Eläintarhat pitävät tarkkaa kirjaa asukkaistaan sekä niiden sukulaissuhteista. Metsäpeuralla on monien muiden lajien tapaan oma kantakirjansa, johon tallennettujen tietojen perusteella lajista vastaava koordinaattori valitsee kulloinkin käytettävät siitoseläimet. Kantakirjan ansiosta totutustarhoihin osattiin valita perimältään riittävän monimuotoinen metsäpeurojen joukko.

MetsäpeuraLIFE-projektissa olivat mukana Korkeasaaren eläintarha, Ähtäri Zoo ja Ranua Zoo. Eläintarhojen asiantuntijat osallistuivat totutustarhoissa asuvien metsäpeurojen päivittäisen hoidon suunnitteluun sekä vastasivat eläinten käsittelystä esimerkiksi siirtojen ja merkintöjen yhteydessä.

Eläintarhojen näkökulmasta projekti tarjosi myös ainutlaatuisen mahdollisuuden metsäpeuran eläintarhakannan perinnöllisen monimuotoisuuden parantamiseen. Kaikkiaan 26 eurooppalaisessa eläintarhassa elää lähes 160 metsäpeuraa, mutta koko kanta on lähtöisin pienestä eläinjoukosta. Totutustarhojen hirvaat siirrettiin siksi eläintarhakantaan, jossa niiden jälkeläiset varmistavat, että tarhakanta pysyy terveenä ja monipuolisena, ja metsäpeuran palautusistutukset ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa.

Eläinten vapauttaminen eläintarhoista luontoon on aina luvanvaraista toimintaa. Metsäpeura on Suomessa riistaeläin, joten luvista päättää maa- ja metsätalousministeriö.