Rajoitusvyöhykkeet

Nuuksion kansallispuiston monimuotoisissa ja pienipiirteisessä luonnossa – metsissä, soilla, kallioilla ja perinnebiotoopeilla – elää monipuolinen eliölajisto ja lukuisia luonto- ja lintudirektiivin sekä uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja.

Luontotyyppien ja lajiston säilymistä uhkaa hyvin voimakkaasti lisääntynyt ja laajentunut virkistyskäyttö ja siitä johtuva kuluminen ja häiriö. Lisäksi maankäytön muutokset ympäröivillä alueilla voivat heikentää ekologisia yhteyksiä ja kytkeytyneisyyttä ja vaikuttaa lajien luontotyyppien tilaan.

Kansallispuiston vyöhykkeet, rajoitusosat ja reitit ohjaavat käyttöä, jotta häiriölle herkät, uhanalaiset ja direktiivilajit sekä kulutukselle herkät ja arvokkaat luontotyypit säilyvät ja niiden suojelun taso paranee. Kansallispuistossa olevat virkistyskäytön ja luontomatkailun pääportit ovat Haltian ympäristö, Haukkalampi, Kattila, Siikajärvi, Veikkola ja Tervalampi. Näille kohteille ohjataan käyttöä monipuolisen ja houkuttelevan palveluvarustuksen (mm. mahdollinen asiakaspalvelu, ympyrä- ja yhdysreitit porttien välillä ja porteille kansallispuiston ulkopuolelta, tulentekopaikat sekä pysäköintialueet) avulla sekä saavutettavuutta (julkinen liikenne) parantamalla. Veikkolan ja Tervalammen merkitys kasvaa tulevaisuudessa maankäytön ja julkisen liikenteen (esim. junayhteys Veikkolaan) kehittyessä.

Nuuksiossa on tällä hetkellä kolme liikkumisrajoitusaluetta: Matalajärven alue, Ruuhijärven Isosaari ja Velskolan Pitkäjärven pohjoisosa. Lajien ja luontotyyppien suojelun parantamiseksi HKS:ssä linjataan uusista liikkumisrajoitusvyöhykkeistä.

Tulevat rajoitusvyöhykkeet

Ketunkorpi: Edustavien ja kulumisherkkien luontotyyppien ja harvinaisen lajiston suojelu. Iso osa alueesta on kulumiselle herkkiä luontotyyppejä. Alueelle asetetaan liikkumisrajoitus 1.2.–30.11.
Soidinsuo: Edustavien ja kulumisherkkien luontotyyppien ja lajiston suojelu. Alueella mm. suojeltava keidassuo. Alueelle asetetaan liikkumisrajoitus 1.2.–30.11.
Hauklammen alue: Edustavien ja kulumisherkkien luontotyyppien ja lajiston suojelu. Alueella on kulumiselle herkkää vanhapuustoista kangasmetsää sekä kallioalueita. Alueelle asetetaan liikkumisrajoitus 1.2.–30.11.
Romvuori: Kulumisherkkien luontotyyppien ja niiden lajiston suojelu. Alueella on kasvillisuudeltaan erityisen kulumisherkkää kallioseinämää ja edustavuudeltaan hyvää lehtoa. Alueelle asetetaan liikkumisrajoitus 1.2.–30.11. Rajoitusaika mahdollistaa kuitenkin osittaisen jääkiipeilyn.
Velskolan Pitkäjärven pohjoisosa: Pesimäaikaisen linnuston suojelu sekä edustavien ja kulumisherkkien luontotyyppien suojelu. Alueelle asetetaan liikkumisrajoitus lintujen pesimäaikana 1.4.–31.7.
Ruuhijärven saaret: Pesimäaikaisen linnuston suojelu. Alueella häiriöherkkä linnusto pienialaisilla pesimäsaarilla. Alueelle asetetaan liikkumisrajoitus lintujen pesimäaikana 1.4.–31.7.
Matalajärvi: Matalajärvi on Natura 2000-verkoston ns. SPA-kohde, jossa linnusto on erityisen suojelun kohteena. Tavoitteena on erittäin arvokkaan pesivän ja levähtävän linnuston ja muun uhanalaisen lajiston suojelu sekä edustavien ja kulumisherkkien luontotyyppien suojelu. Alueelle asetetaan ympärivuotinen liikkumisrajoitus, mutta kulku maa-alueella merkittyjä reittejä pitkin on sallittu.

Palvelurakenteet ja virkistystoiminnan kehittäminen

Uusi hoidon ja käytön suunnitelman päivitys mahdollistaa uusien palvelurakenteiden tekemisen tulevalla HKS-kaudella. Suunnitellut toimet toteutetaan vähitellen seuraavan 15 vuoden aikana.

Uudet reitit ja taukopaikat

Nuuksion kansallispuistoon tehdään seuraavat uudet merkityt kävelyreitit

• yhteysreitti etelästä Romvuoren vierestä Haukkalammelle ja yhteyden luominen Haltiasta Nuuksion Pitkäjärven ylitse yhdysreitille
• yhteysreitti Holma-Saarijärven ja Iso-Holman välille
• yhteysreitti Tervalammelta kansallispuistoon linjataan kun ympäröivän maankäytön ratkaisut (mm. pysäköinti) selviävät
• yhteysreitti Nuuksionpään uudelta pysäköintialueelta kansallispuiston kautta Haltian lähireitille. Reitti linjataan tarkemmin myöhemmin.

Uudet, eripituiset kierrokset

• Kattilan historiapolku (n.1–3km)
• Iso-Holman kierros (5 km)
• Haltian uudet lähireitit (Lippaluola, Urja, Punjonsuon kierros), jotka ovat osittain kansallispuiston ulkopuolella, toteutetaan erillisten toimenpidesuunnitelmien mukaan tulevina vuosina yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Kaikille reiteille tehdään erilliset, tarkemmat toimenpidesuunnitelmat, joissa yksityiskohtaiset linjaukset määritellään ja luontoarvot tarkastellaan.

Uudet tulipaikat

Haltian ympäristöön Punjonsuon viereen tehdään yleinen taukopaikka, jossa on keittokatos, kuivakäymälä ja puuvaja. Kysynnän kasvaessa myös kansallispuiston ulkopuolelle on tarve perustaa uusia varaustulipaikkoja erikseen, myöhemmin määritellyille paikoille etenkin Haltian läheisyyteen luontomatkailuyritysten käyttöön (2 kpl) sekä suurille koululais- ja muille ryhmille (1 kpl) yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Ruuhijärven tuli- ja leiriytymispaikan mahdollista tarvetta seurataan, ja mikäli kesäaikainen huolto saadaan järjestettyä, voidaan sen perustamista tarkastella myöhemmin.

Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäähän tehdään varaustulipaikka päiväkäyttöön, ja Haukkalammelle rakennetaan varauskäyttöön kota.

Kaislammen läheisyyteen, olemassa olevien reittien yhteyteen tehdään tuli- ja leiriytymispaikka.
Kustakin kohteesta tehdään tarkemmat toímenpidesuunnitelmat ennen niiden toteuttamista. Tulipaikkojen sijoittelussa otetaan huomioon paikallisasutus.

Pyöräilyreittien lisääminen

Pyöräily sallitaan sille osoitetuilla reiteillä. Erilaiseen pyöräilyyn soveltuvia ympyräreittejä ja yhdysreittejä lisätään. Pyöräreittien rakentaminen ja merkkaaminen hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritetyille reiteille tehdään erillisten toimenpidesuunnitelmien mukaan, joissa pieniä yksityiskohtia voidaan vielä tarkentaa. Tavoitteena on, että kansallispuistossa on riittävän houkutteleva ja eri taitotasoille sopiva pyöräreitistö, joka soveltuu myös maastopyöräilyyn. Yleisessä liikennekäytössä olevilla teillä voi kansallispuistossa ajaa myös polkupyörällä.

Ratsastusreitit

Ratsastusreittien painopiste on Tervalammella. Kansallispuistoon tehdään uusi lyhyt ympyräreitti, jolla ratsastus sallitaan Tervalammen alueella. Ratsastuskäytöstä poistetaan Pitkäjärven pohjoispäästä laitumien kautta Kattilaan menevä reitti, jota ei ole otettu käyttöön, sekä Kattilan eteläpuolelta Haukkalammelle johtava soratie, jossa on paljon muuta virkistyskäyttöä, eikä se toimi ratsastuksen yhdysreittinä. Ratsastusreiteistä tehdään tarkemmat toimenpidesuunnitelmat.

Liikenteen kehittäminen

HKS:n päivityksessä tavoitteeksi on asetettu Nuuksion järviylängön ja kansallispuiston sisääntuloporttien saavutettavuuden parantaminen. Kansallispuiston saavutettavuuteen panostetaankin julkisten kulkuvälineiden ja erilaisten kimppakyytien ja shuttle bus -tyyppisten palvelujen kehittämisellä yhdessä kuntien ja yhteistyökumppanien kanssa yksityisautoilun vähentämiseksi. Julkista liikennettä pyritään parantamaan tekemällä yhteistyössä kaupunkien ja alueelle julkista liikennettä järjestävien tahojen kanssa liikennesuunnitelma. HSL:n lisäksi yhteistyötä voi tarkastella yksityisten liikennöitsijöiden ja yrittäjien kanssa.

Yhteistyö yksityisteiden tiekuntien kanssa on tärkeää, ja sen parantamiseksi osallistutaan tiekuntien kokouksiin, ja tullaan jatkossa pitämään vuosittainen yhteistapaaminen. Tiekuntia kannustetaan tarpeen mukaan käyttämään tie-isännöitsijöitä yksityisteiden hallinnoimiseksi ja ylläpidon hoitamiseksi. Metsähallitus selvittää myös mahdollisuuksia muuttaa kansallispuiston vilkkaimmat yksityistiet (Kattilantie ja Haukkalammentie) valtion yleisiksi teiksi.

Kansallispuiston ruuhkautumisen vähentämiseksi laajennetaan Kattilan pysäköintipaikkaa. Pienempien parkkipaikkojen mahdollisia helppoja laajennusmahdollisuuksia selvitetään ja hyödynnetään. Haukkalammen ja Haltian liikenteen helpottamiseksi osoitetaan Nuuksionpäähän varaus uudelle pysäköintialueelle, josta luodaan myös reittiyhteys Haltian lähiympäristön reiteille. Edistetään ja etsitään aktiivisesti kansallispuiston ulkopuolelta pysäköintimahdollisuuksia, joista on reittiyhteydet kansallispuistoon, etenkin Haukkalammen läheisyydestä.

Uusista pysäköintialueista tehdään tarkemmat toimenpidesuunnitelmat ennen niiden toteuttamista.
Pyöräreittien määrää kansallispuistoon lisätään ja mahdollistetaan näin paremmin kansallispuistoon saapumista. Pysäköintialueiden ylläpidossa ja uusien teossa kiinnitetään huomiota sähkölatauspisteiden tarjoamiseen mahdollisuuksien mukaisesti.

Esteettömyyden parantaminen

Helposti tavoitettavat keittokatokset Kattilassa ja Haukanholmassa sekä Saarilammen tulipaikka rakennetaan esteettömiksi. Maahisenkierroksen esteettömiä palveluita ylläpidetään ja kehitetään. Huolehditaan, että erilaiset opasteet, aineistot ja verkkosivut palvelevat yhdenvertaisesti eri käyttäjäryhmiä opastusviestintäsuunnitelman ja Metsähallituksen linjausten mukaisesti. Hyödynnetään symboliviestintää.

Matalajärvelle rakennetaan toinen lintutorni/katselulava (esteetön) olemassa olevan viereen vastaamaan kasvaneeseen lintujen tarkkailu- ja esteettömyyskysyntään.

Järjestetyt tapahtumat ja seuratoiminta

Suurten suunnistus- ja muiden vastaavien kilpailujen ja maastotapahtumien (esim polkujuoksu) järjestäminen sallitaan pääsääntöisesti lintujen pesimäkauden päätyttyä, pääosin syrjävyöhykkeiden ulkopuolella. Tapahtumille myönnetään harkinnan mukaan tapahtumakohtaisia lupia, joissa luontoarvojen säilyminen ja vaikutukset tarkastellaan. Järjestelyistä ja käytettävistä alueista sovitaan tapauskohtaisesti.

Kansallispuistoon ei tulla myöntämään lupia metsästyskoirien kokeisiin tai erillisiä harjoitusalueita säännölliseen järjestöjen palvelus- tai pelastuskoiratoimintaan eikä niihin liittyviä poikkeuksia järjestyssäännössä olevasta koiran kiinnipitovelvollisuudesta. Yksittäisille palvelus- ja pelastuskoiratapahtumille voidaan tarvittaessa myöntää lupa.

Luonnonsuojelun toimenpiteet

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään useita toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään ja suojelemaan kansallispuiston ainutlaatuista luontoa. Luonnonhoidon lisäksi tärkeää on hoidon tulosten seuranta, lajien inventointi sekä virkistyskäytön vaikutusten seuranta.

Ennallistaminen ja luonnonhoito

Soiden luonnontilaa ja hydrologiaa palautetaan ennallistamalla. Toteutetaan nykyisten ennallistamissuunnitelmien toimenpiteet ja tarkastellaan aikaisempien suunnitelmien ulkopuolelle jääneiden ojitettujen soiden (noin 80 hehtaaria) ennallistamistarve. Soilla tehdään ennallistamisseurantaa, ja seurannan perusteella suunnitellaan tarvittavat toistettavat ennallistamistoimet.

Metsäluonnon ennallistamista jatketaan kulottamalla tarkasti turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Tavoitteena on kulottaa metsää joka toinen vuosi, yhteensä 15–20 hehtaaria 15 vuoden aikana. Metsää ennallistetaan myös raivaamalla muun muassa istutettuja havupuita, jotta puustorakenne monipuolistuisi.

Puroille ja lähteille tehdään kunnostustarveselvitys, jonka tulosten perusteella tehdään tarvittavat toimenpidesuunnitelmat. Puroja ja lähteitä kunnostetaan muun muassa sorastamalla kutualueita, poistamalla vaellusesteitä ja palauttamalla puroja entisiin uomiinsa.

Tarpeettomia ja käytöstä poistettavia teitä luonnonmukaistetaan, ja luonnolle haitallisia polkuja, jotka ovat muodostuneet virallisen polkuverkoston ulkopuolelle, suljetaan ja häivytetään.

Avoimia perinneympäristöjä, puustoisia perinneympäristöjä, lehtolajistoa ja jalopuita hoidetaan; vanhojen kohteiden hoitotoimia jatketaan ja uusille kohteille tehdään tarvittavat hoitosuunnitelmat.

Lajeja, lajistoa sekä sisävesiluontotyyppejä inventoidaan.

Matalajärven arvokkaalle lintuvedelle tehdään hoitotarveselvitys ja selvityksen perusteella tehtävä toimenpidesuunnitelma. Matalajärvellä jatketaan vuosittain vieraspetojen – minkin ja supikoiran – pyyntiä vapaaehtoisvoimin tai ostopalveluilla.

Nuuksiossa seurataan myös vieraslajien tilannetta ja pyritään hävittämään EU:n ja kansallisen vieraslajiluetteloiden haitallisten kasvilajien kaikki esiintymät.

Ennallistamis- ja hoitotoimien tuloksia sekä virkistyskäytön vaikutuksia luonnolle sekä uhanalaisten ja direktiivilajien esiintyvyyttä seurataan säännöllisesti.

Tutkimus- ja seuranta-alueiden perustaminen

Nuuksiossa selvitetään ja otetaan käyttöön uusia ratkaisuja virkistyskäytön (tulenteko, reitit ja liikkuminen, leiriytyminen) seurantaan. Seurantaa voidaan toteuttaa esimerkiksi droonien, tekoälyn ja sosiaalisen median datan avulla. Nuuksiossa seurataan tulevaisuudessa muun muassa kasvillisuuden kulumista kalliolla ilmakuvauksen avulla.

Tutkimustahojen, kuten Helsingin yliopiston kanssa, tehdään selvitys häiriötekijöiden vaikutuksesta pesivään linnustoon. Selvityksen pohjalta saadaan valittujen lajien osalta lajikohtainen häiriöindeksi, jota voidaan käyttää seurantaan, toimenpiteiden suunnitteluun ja käytön ohjaukseen.

Ympäristökasvatus, matkailu ja viestintä

Nuuksion kansallispuistolla ja Suomen luontokeskus Haltialla on tärkeä rooli pääkaupunkiseudulla tehtävässä ympäristökasvatustyössä. HKSks:ssä linjataankin useista toimenpiteistä, joilla lisätään ympäristökasvatuksen ja vahvistetaan Haltian luontokoulun resursseja. Metsähallitus laatii muun muassa luontomatkailu- ja opastusviestintäsuunnitelman, joka kattaa Nuuksion kansallispuiston, järviylängön ja pääkaupunkiseudun viherkehän. Suunnitelmassa määritellään kohdennetut viestit ja vetovoimaiset menetelmät niiden viestimiseen sekä tehtävät toimenpiteet.

Viestinnässä huomioidaan entistä paremmin luonnon terveysvaikutukset yhteistyössä kumppanien kanssa (esim. tutkijat, järjestöt ja luontomatkailuyritykset). Tavoitteena on motivoida ihmisiä lähtemään ulos luontoon. Luonnon terveysvaikutuksia nostetaan esiin Haltian päänäyttelyssä ja vaihtuvissa näyttelyissä.

Luontomatkailusuunnitelmassa kartoitetaan tarkemmin matkailun painopistealueita, portteja, asiakas- ja kohdeprofiileja ja palveluja koko järviylängön näkökulmasta. Kansallispuiston luontomatkailun painopistealueita ovat etenkin Haltian ympäristö, Haukkalampi ja Kattila.

Yritysten kanssa kehitetään vastuullista luontomatkailua muun muassa koulutuksella, yhteistyöverkoston ylläpitämisellä sekä tarjoamalla erilaisia toimintoja tukevia retkeilyrakenteita kuten reittejä ja varaustulipaikkoja maastossa. Kestävää matkailua edistetään yhteistyöllä, joka on aktiivista matkailuyritysten ja muiden sidosryhmien, kuten kaupunkien ja alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa.

Koko Nuuksion järviylänköä kokonaisuutena tarkastellaan asiakaslähtöisesti kestävän luontomatkailun kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi majoituksen, joidenkin aktiviteettien, matkapakettien ja tuotteiden kehittämistä kansallispuiston lähialueilla tarkastellaan kokonaisuutena, jotta yritysten mahdollisuudet kannattavan luontomatkailun yritystoimintaan säilyvät, ja voidaan vastata kasvavaan kysyntään kestävästi.