Paahde-LIFE-hanke
Hankkeen loppuraportti
Loppuraportti on luettavissa englanniksi: Light & Fire LIFE Final Report (julkaisut.metsa.fi)
Paahdeympäristöjen kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet kuivuuteen, kovaan auringon säteilyyn, korkeaan lämpötilaan ja jyrkkiin lämpötilanvaihteluihin sekä niukkaravinteisuuteen. Paahdealueita syntyi aikaisemmin varsinkin metsäpalojen seurauksena. Koska metsäpalot torjutaan nykyisin tehokkaasti, paahdeympäristöjä ei pääse syntymään luontaisesti, ja ne kasvavat nopeasti umpeen. Paahdealueilla viihtyy useita vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisessa ympäristössä.
Paahde-LIFE-hanke auttoi arvokasta luontoa
Valtakunnallisessa Paahde-LIFE-hankkeessa (2014–2020) merenrantaniityillä, dyyneillä, harjuilla, nummilla ja muissa paahdeympäristöissä tehtiin luonnonhoidollisia polttoja, raivattiin puustoa, siirtoistutettiin uhanalaisia lajeja ja poistetettiin vieraslajeja. Ensimmäistä kertaa Suomessa samassa hankkeessa hoidettiin valtion, yksityisten maanomistajien ja yritysten maita.
Lopputulokset on esitelty lyhyesti esitteessä Paahde-LIFE – Apua ja aurinkoa arvokkaalle paahdeluonnollemme. Layman´s Report (julkaisut.metsa.fi)
- Hankekohteita oli kautta Suomen, yhteensä 69 (kartta ja luettelo, pdf 2326 kt)
- Hankkeessa on tehty laajoja lajiston ja kulttuuriperinnön kartoituksia.
- Miksi metsiä poltetaan luonnon avuksi?
Hangon Tulliniemen hiekkarannoille valmistui lautarakenteinen kulkutie luonnon suojaksi
Salpausselkään kuuluvalla Tulliniemenrannalla on laajalti avointa, paahteista, tuulen muokkaamaa dyyniympäristöä.
Tulliniemenrantaan valmistuivat lautarakenteiset pitkokset heinäkuussa 2020. Tavoitteena on vähentää rannan pullonkaulamaisen kapean alueen dyynikasvillisuuden kulumista. 120 cm leveä lankonki tehtiin dyynin harjalle, missä ulkoilijoiden eniten käyttämä pääpolku on kulkenut.
Lue lisää Tulliniemen hoidosta.
Hämeenkylmänkukan esiintymiä lisättiin
Hämeenlinnassa ja Hattulassa jatkettiin harvinaisen hämeenkylmänkukan esiintymien hoitotöitä ja istutettiin taimitarhalla kasvatettuja taimia luontoon. Tavoitteena oli varmistaa kylmänkukan säilyminen ja lisääntyminen alueella ja työss onnistuttiin erinomaisesti.
Yhteystiedot
Virkistyskäytön erityisasiantuntij Sanna-Kaisa Rautio
Metsähallitus, Järvi-Suomen Luontopalvelut
sanna-kaisa.rautio@metsa.fi
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
Päivitetty viimeksi 1.12.2023