Kylmänkukalla on suuret violetit kukat ja karvaiset varret.
Kylmänkukka. Kuva: Veli-Matti Uski.

Suomen näyttävimpiin kasveihin kuuluva, rauhoitettu hämeenkylmänkukka (Pulsatilla patens), esiintyy Suomessa suppealla alueella Kanta-Hämeessä, Hämeenlinnan ympäristössä.

Kylmänkukkaa kasvaa jyrkillä harjurinteillä ja harjujen liepeiden valoisilla mäntykankailla.

Aiemmin metsäpalot ja metsälaidunnus pitivät kylmänkukan kasvupaikat valoisina ja maanpinnan kasvillisuuden aukkoisena. Palojen torjunnan, laidunnuksen päättymisen ja typpilaskeuman aiheuttaman rehevöitymisen vuoksi kasvupaikat ovat umpeenkasvaneet ja niiden maanpinta on monin paikoin paksun kuntan peitossa.

Hämeenkylmänkukan populaatiot ovatkin vähentyneet hälyttävästi jo vuosikymmenten ajan ja laji on nykyisin erittäin uhanalainen.

Hankkeessa oli mukana seitsemän Natura 2000 -aluetta, joilla hämeenkylmänkukkaa vielä kasvaa.

Kylmänkukan hoitotoimia

ELY-keskuksen luvalla on kerätty luonnossa kasvavien kylmänkukkien siemeniä ja kasvatettu niitä kasvihuoneessa UPM:n Joroisten taimitarhalla istutusikäisiksi taimiksi.

Lajin kasvupaikoilta ja niiden välittömästä läheisyydestä on poistettu varjostavaa puustoa sekä laikuttaisesti kunttaa kaivinkoneen, kuokan ja metalliharavan avulla. Kuntan poistaminen edistää siementen itämistä ja versojen kasvua. Osaa kohteista lisäksi kulotetettiin, mikä parantaa hämeenkylmänkukan taimien kasvuolosuhteita.

Hoidetuille laikuille istutettiin vuosina 2016–2019 kunkin alueen omista populaatioista peräisin olevia taimia ja kylvettiin siemeniä. Joillakin kohteilla kokeiltiinn myös kasvihuoneessa kasvatettujen taimien siirtoistutusta. Taimien selviytymistä seurattiin hankkeessa laadittavan seuranta- ja siirtoistutussuunnitelman mukaisesti. Sekä kunnostustoimet että istutukset onnistuivat hyvin. Siemenestä kasvatetut 2-vuotiaat taimet kukkivat jo keväällä 2018.

Harvapuustoista mäntymetsää.
Hämeenkylmänkukan hoitokohde Hämeenlinnassa ennen hoitotoimia 2016. Kuva: Ari Lahtinen / Metsähallitus.
Maanpintaa on rikottu joistakin kohdista siten, että maa on paljaana aluskasvillisuudesta.
Hämeenkylmänkukan hoitokohde Hämeenlinnassa hoitotoimien jälkeen 2016. Kuva: Ari Lahtinen / Metsähallitus.

Lisätietoa

Päivitetty viimeksi 21.2.2022