Täydellisillä listoilla arvokasta seuranta-aineistoa myös yleisistä lajeista

28.2.2025

Suomessa lajien havaintoaineistoa kerätään koordinoitujen seurantahankkeiden ulkopuolella pääasiassa tallentamalla pelkkiä läsnäolohavaintoja, erityisesti kansalaistieteessä. Sen sijaan läsnäolo-poissaolo- ja runsausdatan hyödyntäminen tarjoaa huomattavasti tarkemman ja luotettavamman pohjan lajiston runsauden ja esiintymisen muutosten analysointiin.

Hyönteisten, kasvien, sienten sekä matelijoiden ja sammakkoeläinten tuntijat voivat osallistua systemaattisemman havaintoaineiston keruuseen missä ja milloin vain täyttämällä Täydellisiä listoja. Täydelliseen listaan merkitään kaikki retken aikana havaitut lajit, ei vain yksittäisiä havaintoja. Näin saadaan tietoa sekä havaituista että havaitsematta jääneistä lajeista. Täydellisten listojen erityisyys piileekin siinä, että niillä saadaan samalla arvokasta tietoa siitä, mitä ei havaittu. Koska täydelliseen listaan merkataan havaituiksi myös yleiset lajit joka kerralta, kertyy paljon tärkeää tietoa yleisten lajien esiintymisestä. Täydellisillä listoilla kerättävä aineisto onkin erityisen arvokasta yleisten lajien seurannassa: yleisissä lajeissa tapahtuneet muutokset voivat kertoa laaja-alaisista muutoksista elinympäristöissä.

Lajilistat on laadittu harrastajille, joilla on jo lajintunnistustaitoja, mutta täydellistä listaa tehdessä ei kuitenkaan tarvitse olla täydellinen! Listan täyttämiseen riittää, että havainnoija on pyrkinyt tunnistamaan valitsemaansa lajiryhmää retkellään parhaan kykynsä mukaan, ja merkitsee kaikki tunnistetut lajit listalle.

Täydellisiä listoja voi jo täyttää Lajitietokeskuksen Mobiilivihko-sovelluksella tai Laji.fi-sivustolla. Mobiilivihko-sovelluksen avulla lajihavaintoja voi kirjata helposti Lajitietokeskukselle suoraan maastosta retken aikana. Lajilistoja on laadittu hyönteisistä, kasveista, sienistä sekä matelijoista ja sammakkoeläimistä. Esimerkiksi kasvilistoja on kaksi: tunturikasvit ja näyttävät kukkijat. Näyttävät kukkijat -listalle on kerätty joukko helpohkosti havaittavia kukkivia kasveja, tunturikasvilistalla taas on tunturialueiden lajistoa. Hyönteistuntijat taas voivat täyttää listoja sudenkorennoista, päiväperhosista, päiväaktiivisista ‘yöperhosista’ ja kimalaisista. Havaintojen lisäksi tallennetaan havainnointitehokkuus, eli kuinka kauan havainnointiin käytettiin aikaa. Kun tällaista aineistoa kertyy eri paikoista, eri ajankohdista ja erilaisilla havainnointitehokkuuksilla, voidaan sitä käyttää esimerkiksi lajien esiintymisen mallintamiseen.

Priodiversity LIFE -hankkeessa jatketaan täydellisten lajilistojen menetelmän kehittämistä laajentamalla sen käyttöä uusille eliöryhmille, lisäämällä menetelmän tunnettuutta ja vahvistamalla sen roolia luonnon monimuotoisuuden seurannassa. Samalla parannetaan data-analyysimenetelmiä, jotta kerätty tieto olisi entistä hyödyllisempää niin tutkimuksessa kuin luonnonsuojelussa.

Eija-Leena Laiho
Tietotekniikkasuunnittelija
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto