Tälle sivulle on kerätty kysymyksiä koskien vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointiprojektia.

---

Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelusta:

Q: Miksi on tärkeää suojella vanhat ja luonnontilaiset metsät?

A: Suomi on EU:n biodiversiteettistrategiassa sitoutunut suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsät ja valtion metsien osalta asia on sisällytetty hallitusohjelmaan.

Vanhat metsät ovat erityisen arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Jos metsässä on pitkä vanhojen puiden ja lahopuiden jatkumo, on niissä voinut säilyä näistä rakennepiirteistä riippuvaista lajistoa.

Q: Kuka päättää suojelusta, miten nopeasti sopivat alueet suojellaan ja mitä vaikutuksia suojelulla on maankäyttöön?

A: Lopullisen suojelupäätöksen tekee eduskunta. Kyseessä on taloudellisestikin merkittävä päätös. Mahdollisesti suojeltavien kohteiden inventointi kestää vähintään kaksi maastokautta (2024–2025) joten ainakaan ennen sitä ei suojelupäätöstä tehdä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet on siirretty toiminnan ulkopuolelle.

Löydetyt kansalliset kriteerit täyttävät kohteet on tarkoitus suojella luonnonsuojelualueina tai osana Metsähallituksen alue-ekologista verkostoa. Kun suojeluperusteet ovat tiedossa, voidaan arvioida vaikutukset myös muuhun maankäyttöön kuten metsästykseen.

Valtion maiden ekologinen verkosto koostuu luonnonsuojelualueista ja monikäyttömetsien arvokkaista luonto- ja erityiskohteista sekä niiden välillä kulkevista ekologisista käytävistä ja ns. askelkivistä, joita pitkin kasvi- ja eliölajit pääsevät leviämään. Metsätalous on näillä alueilla rajoitettua tai alueet ovat metsätalouskäytön ulkopuolella.

Inventoinnissa löydetyt uudet Metsähallituksen ympäristöoppaan mukaiset luontokohteet jätetään myös metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Luontokohteita ovat esimerkiksi lehdot, aarniometsät ja runsaslahopuustoiset kangasmetsät, paahdealueet, puron- ja noronvarsimetsät ja muut erityiskohteet.

Q: Riittääkö teollisuudelle puuta, jos iso määrä vanhoja/luonnontilaisia metsiä suojellaan? Lisääntyykö puun tuonti ulkomailta?

A: Riippuu siitä, millä tasolla kriteerit ovat. Vanhimmat, runsaslahopuustoiset metsät ovat toiminnan ulkopuolella joka tapauksessa, eikä merkittäviä vaikutuksia todennäköisesti ole.

Jos kriteereiden myötä siirtyy suojeluun hoidettuja metsiä, saattaa se vaikuttaa teollisuuden saaman puun määrään ja mahdollisesti myös tarpeeseen tuoda puuta ulkomailta.

Suojelukriteereistä:

Q: Millä tavalla Metsähallitus on ollut mukana kriteerien valmistelussa?

A: Vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereitä on valmisteltu ympäristöministeriön johdolla ja työssä on ollut mukana maa- ja metsätalousministeriö. Kriteereiden arviointikehikkoa valmistelivat ja sen julkaisivat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Metsähallitus ei ole ollut mukana valmistelutyössä. Syken ja Luken tarkastelukehikon luonnosta esiteltiin METSO-seurantatyöryhmälle, ja siinä yhteydessä myös Metsähallitus on kommentoinut esityksiä.

Q: Mitä tapahtuu esimerkiksi Luonnonmetsäryhmän suojeltavaksi esittämille kohteille tai Greenpeacen joulukuussa 2023 suojeltavaksi esittämille kohteille, jos ne eivät täytä vanhojen ja/tai luonnontilaisten metsien kansallisia kriteereitä?

A: Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen on tärkeä yhteinen tavoite. Tässä olennaista on suojelualueiden lisäksi osana tavanomaista metsien käsittelyä tehtävät luonnonhoitotoimet, kuten säästöpuiden jättäminen, lahopuun säästäminen ja sekapuustoisuuden lisääminen.

Jos esitetyt kohteet eivät täytä näitä EU:n tarkoittamia vanhoja ja luonnontilaisia metsiä koskevia kriteereitä, tarkastellaan niitä myös muista näkökulmista ja suunnitellaan niiden käyttö sen pohjalta. Huomioimme mm. Metsähallituksen Metsätalouden ympäristöoppaan ohjeistukset ja toimimme niiden mukaisesti.  

On muistettava, että nämä kriteerit keskittyvät vanhoihin ja luonnontilaisiin metsiin siten kuin EU-komissio on asian tarkoittanut. On huomioitava, että arvokkaiden kohteiden suojelu edistyy samanaikaisesti myös muiden tapojen kautta.

Q: Koska kriteerien varmistuminen on viivästynyt, noudattaako Metsähallitus varovaisuusperiaatetta hakkuiden suhteen potentiaalisilla vanhojen tai luonnontilaisten metsien alueilla?

A: Luken ja Syken tuottaman tarkastelukehikon perusteella keskeiset kriteerit tulevat todennäköisesti olemaan kuolleen puun määrä ja laatu sekä elävän puuston ikä. Tietoa kuolleen puun määrästä ja puuston iästä ei ole vielä julkistettu. Ennen lopullista varmistumista kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet jätetään toiminnan ulkopuolelle.

Inventoinneista:

Q: Miksi Metsähallitus aloitti maastoinventoinnit, vaikka kansallisia kriteereitä vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelylle ei ole julkaistu?

A: Maastokausi on Suomessa lyhyt. Inventoijien oli aloitettava maastomittaukset, jotta ehdimme käydä kohteet huolellisesti läpi päätöksenteon tueksi. EU odottaa, että valtion maiden osalta vanhojen metsien kartoitus on toteutettu vuoden 2025 puoliväliin mennessä.

Inventoinnit aloitettiin vapaaehtoisten luontokartoittajien ilmoittamien kohteista, koska niissä olisi joka tapauksessa tehty maastomittaukset.

Q: Mihin nyt tehtävät maastomittaukset perustuvat?

A: Inventoijien tekemät tarkastelut pohjautuvat EU:n luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelyä koskeviin komission suuntaviivoihin. Kohdekohtaiset tiedot kirjataan karttatiedostoihin ja niitä verrataan kansallisiin kriteereihin, kun ne on julkistettu.

Kriteerien valmistuttua inventointien maasto-ohje päivitetään vastaamaan kriteereitä. Julkaisemme ohjeen verkkosivuillamme tämän jälkeen.

Q: Miten inventointeja nyt toteutetaan?

A: Inventoijat mittaavat mm. puuston iän sekä pysty- ja maalahopuun tilavuuden. Lisäksi selvitetään esimerkiksi pökkelöiden ja kelojen esiintyminen. Silmämääräisesti etsitään myös mahdollisen aiemman metsänkäsittelyn jälkiä kuten kantoja, ojia ja ajouria.

Q: Kauanko inventoinnit kestävät, ja mikä on inventoitavien alueiden laajuus?

A: Inventoitavia alueita on arviolta 200 000–250 000 hehtaaria. Invententoitavien alueiden määrä tarkentuu kriteerien vahvistuttua ja työn edetessä. Inventoinnit tulevat viemään vähintään kaksi maastokautta eli 2024–2025.

Q: Voiko inventoijien asiantuntemukseen ja puolueettomuuteen luottaa?

A: Kyllä voi. Inventoijat keräävät maastossa mitattavissa olevan tiedon, joista keskeiset ovat kuolleen puun määrä ja laatu sekä elävän puuston ikä, jota vasten päätökset suojeltavista alueista tehdään.

Q: Miten huomioidaan aiemmat inventoinnit (esim. Luonnonmetsäryhmän raportit) ja miksei niitä oteta huomioon sellaisenaan? Miksi tehdään kaksinkertainen työ?

A: Inventoimme ne Luonnonmetsäryhmän suojeltavaksi esittämät alueet, joista olemme saaneet karttarajaukset. Vanhojen metsien suojelupäätöstä varten tarvitaan mittauksiin perustuva karttatieto keskeisistä rakennepiirteistä, jotka ovat kuolleen puun määrä ja puuston ikätieto. Metsähallituksella ei ole käytössä Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän inventoimien alueiden karttarajauksia eikä tietoa niiden arvokkaista rakennepiirteistä.

Q: Miksi inventointeja tehdään kaksi kesää eikä mahdollisimman nopeasti? Nythän hakkuut luonnonmetsissä voivat jatkua koko ajan pidempään.

A: Inventoitava alue on valtavan laaja, mahdollisesti jopa yli 200 000 hehtaaria. Maastokausi eli lumeton aika on Suomen oloissa on lyhyt. Lisäksi inventointi painottuu Lappiin, missä maastokausi on eteläistä Suomea lyhyempi. Erityisesti Lapissa inventointeja ei ole mahdollista saada tehdyksi yhden maastokauden aikana.

Ennen lopullista päätöstä vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereistä jätämme varovaisuusperiaatteen mukaisesti kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet toiminnan ulkopuolelle.

Latauslinkki julkaisuun “EU:n luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelyä, kartoitusta, seurantaa ja tiukkaa suojelua koskevat komission suuntaviivat”