Kysymyksiä ja vastauksia
Tälle sivulle on kerätty kysymyksiä koskien vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointiprojektia.
Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelusta:
Q: Miksi on tärkeää suojella vanhat ja luonnontilaiset metsät?
A: Suomi on EU:n biodiversiteettistrategiassa sitoutunut suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsät ja valtion metsien osalta asia on sisällytetty hallitusohjelmaan.
Vanhat metsät ovat erityisen arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Jos metsässä on pitkä vanhojen puiden ja lahopuiden jatkumo, on niissä voinut säilyä näistä rakennepiirteistä riippuvaista lajistoa.
Q: Kuka päättää suojelusta, miten nopeasti sopivat alueet suojellaan ja mitä vaikutuksia suojelulla on maankäyttöön?
A: Lopullisen suojelupäätöksen tekee eduskunta. Kyseessä on taloudellisestikin merkittävä päätös. Mahdollisesti suojeltavien kohteiden inventointi kestää kolme maastokautta (2024–2026), joten ainakaan ennen sitä ei suojelupäätöstä tehdä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet on siirretty toiminnan ulkopuolelle.
Kriteerit täyttävät, riittävän suuret alueet suojellaan tiukasti, eli niistä perustetaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita.
Inventoinnissa löydetyt uudet Metsähallituksen Metsätalouden ympäristöoppaan mukaiset luontokohteet jätetään myös metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Luontokohteita ovat esimerkiksi lehdot, aarniometsät ja runsaslahopuustoiset kangasmetsät, paahdealueet, puron- ja noronvarsimetsät ja muut erityiskohteet.
Valtion maiden ekologinen verkosto koostuu luonnonsuojelualueista ja monikäyttömetsien arvokkaista luonto- ja erityiskohteista sekä niiden välillä kulkevista ekologisista käytävistä, joita pitkin kasvi- ja eliölajit pääsevät leviämään. Metsätalous on näillä alueilla rajoitettua tai alueet ovat metsätalouskäytön ulkopuolella.
Q: Riittääkö teollisuudelle puuta, jos iso määrä vanhoja/luonnontilaisia metsiä suojellaan? Lisääntyykö puun tuonti ulkomailta?
A: Riippuu siitä, millä tasolla kriteerit ovat. Vanhimmat, runsaslahopuustoiset metsät ovat toiminnan ulkopuolella joka tapauksessa, eikä merkittäviä vaikutuksia todennäköisesti ole.
Jos kriteereiden myötä siirtyy suojeluun hoidettuja metsiä, saattaa se vaikuttaa teollisuuden saaman puun määrään ja mahdollisesti myös tarpeeseen tuoda puuta ulkomailta.
Suojelukriteereistä:
Q: Millä tavalla Metsähallitus on ollut mukana kriteerien valmistelussa?
A: Vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereitä valmisteltiin ympäristöministeriön johdolla ja työssä on ollut mukana maa- ja metsätalousministeriö. Kriteereiden arviointikehikkoa valmistelivat ja sen julkaisivat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Metsähallitus ei ole ollut mukana valmistelutyössä. Syken ja Luken tarkastelukehikon luonnosta esiteltiin METSO-seurantatyöryhmälle, ja siinä yhteydessä myös Metsähallitus on kommentoinut esityksiä.
Q: Mitä tapahtuu esimerkiksi Luonnonmetsäryhmän suojeltavaksi esittämille kohteille tai Greenpeacen joulukuussa 2023 suojeltavaksi esittämille kohteille, jos ne eivät täytä vanhojen ja/tai luonnontilaisten metsien kansallisia kriteereitä?
A: Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen on tärkeä yhteinen tavoite. Tässä olennaista on suojelualueiden lisäksi osana tavanomaista metsien käsittelyä tehtävät luonnonhoitotoimet, kuten säästöpuiden jättäminen, lahopuun säästäminen ja sekapuustoisuuden lisääminen.
Jos esitetyt kohteet eivät täytä näitä EU:n tarkoittamia vanhoja ja luonnontilaisia metsiä koskevia kriteereitä, tarkastellaan niitä myös muista näkökulmista ja suunnitellaan niiden käyttö sen pohjalta. Huomioimme mm. Metsähallituksen Metsätalouden ympäristöoppaan ohjeistukset ja toimimme niiden mukaisesti.
On muistettava, että nämä kriteerit keskittyvät vanhoihin ja luonnontilaisiin metsiin siten kuin EU-komissio on asian tarkoittanut. On huomioitava, että arvokkaiden kohteiden suojelu edistyy samanaikaisesti myös muiden tapojen kautta.
Q: Koska kriteerien varmistuminen on viivästynyt, noudattaako Metsähallitus varovaisuusperiaatetta hakkuiden suhteen potentiaalisilla vanhojen tai luonnontilaisten metsien alueilla?
A: Keskeiset kriteerit vanhoille metsille ovat kuolleen puun määrä ja laatu sekä elävän puuston ikä. Kriteeriesitys julkaistiin kesäkuussa 2024, ja se oli lausunnolla elokuulle asti. Valtioneuvoston periaatepäätös kriteereistä tehtiin 20.3.2025.
Ennen lopullista varmistumista kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet jätettiin toiminnan ulkopuolelle.
Inventoinneista:
Q: Miksi Metsähallitus aloitti maastoinventoinnit jo 2024, vaikka kansallisia kriteereitä vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelylle ei ollut silloin vielä vahvistettu? Kriteerit vahvistettiin vasta maaliskuussa 2025.
A: Maastokausi on Suomessa lyhyt. Inventoijien oli aloitettava maastomittaukset, jotta ehdimme käydä kohteet huolellisesti läpi päätöksenteon tueksi. EU odottaa, että valtion maiden osalta vanhojen metsien kartoitus on toteutettu vuoden 2025 puoliväliin mennessä.
EU:n asettamien kriteerien pohjalta inventoinnit pystyttiin aloittamaan, vaikka tarkkaa tietoa kansallisista metsän iän ja lahopuun raja-arvoista ei vielä ollut vahvistettu. Kohdekohtaiset tiedot on kirjattu karttatiedostoihin, ja niitä tullaan vertaamaan vahvistettuihin kansallisiin kriteereihin.
Inventoinnit aloitettiin vapaaehtoisten luontokartoittajien ilmoittamien kohteista, koska niissä olisi joka tapauksessa tehty maastomittaukset.
Ulkopuolinen taho evaluoi inventointimme toteutuksen.
Q: Mihin nyt tehtävät maastomittaukset perustuvat?
A: Inventoijien tekemät tarkastelut perustuvat inventointiohjeeseemme, joka löytyy sivulta Inventointityö käytännössä. Se pohjautuu erityisesti EU:n luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelyä koskeviin komission suuntaviivoihin, Luken ja Syken kansallisten kriteerien tarkastelun raporttiin sekä Vanhojen metsien kriteerit Suomessa -lausuntopyyntöön (VN/7491/2024). Kansalliset kriteerit vahvistettiin maaliskuussa 2025. Kriteerien raja-arvot eivät muuttuneet, joten inventointiohje on pysynyt samana.
Kohdekohtaiset tiedot on kirjattu karttatiedostoihin, ja niitä tullaan vertaamaan kansallisiin kriteereihin.
Q: Miten inventointeja toteutetaan?
A: Inventoijat mittaavat mm. puuston iän sekä pysty- ja maalahopuun tilavuuden. Lisäksi selvitetään esimerkiksi pökkelöiden ja kelojen esiintyminen. Silmämääräisesti etsitään myös mahdollisen aiemman metsänkäsittelyn jälkiä kuten kantoja, ojia ja ajouria. Inventoijien maasto-ohje löytyy sivulta Inventointityö käytännössä.
Q: Kauanko inventoinnit kestävät, ja mikä on inventoitavien alueiden laajuus?
A: Inventoitavia alueita on arviolta 350 000 hehtaaria, josta noin 87 % on Lapissa. Inventoitavien alueiden määrä tarkentuu työn edetessä. Inventoinnit tulevat viemään arviolta kolme maastokautta eli 2024–2026. Viimeisimpänä inventoidaan saamelaisten kotiseutualueella 2026.
Q: Voiko inventoijien asiantuntemukseen ja puolueettomuuteen luottaa?
A: Kyllä voi. Inventoijat keräävät maastossa mitattavissa olevan tiedon, joista keskeiset ovat kuolleen puun määrä ja laatu sekä elävän puuston ikä, jota vasten päätökset suojeltavista alueista tehdään.
Q: Miten huomioidaan aiemmat inventoinnit (esim. Luonnonmetsäryhmän raportit) ja miksei niitä oteta huomioon sellaisenaan? Miksi tehdään kaksinkertainen työ?
A: Inventoimme ne Luonnonmetsäryhmän suojeltavaksi esittämät alueet, joista olemme saaneet karttarajaukset. Vanhojen metsien suojelupäätöstä varten tarvitaan mittauksiin perustuva karttatieto keskeisistä rakennepiirteistä, jotka ovat kuolleen puun määrä ja puuston ikätieto. Metsähallituksella ei ole käytössä Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän inventoimien alueiden karttarajauksia eikä tietoa niiden arvokkaista rakennepiirteistä.
Q: Miksi inventointeja ei tehdä mahdollisimman nopeasti? Nythän hakkuut luonnonmetsissä voivat jatkua koko ajan pidempään.
A: Inventoitava alue on valtavan laaja, mahdollisesti jopa 350 000 hehtaaria. Maastokausi eli lumeton aika on Suomen oloissa lyhyt. Lisäksi inventointi painottuu Lappiin, missä maastokausi on eteläistä Suomea lyhyempi. Erityisesti Lapissa inventointeja ei ollut mahdollista saada tehdyksi yhden maastokauden aikana.
Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet toiminnan ulkopuolelle.
Lisätiedot:
- EU:n luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelyä, kartoitusta, seurantaa ja tiukkaa suojelua koskevat komission suuntaviivat (Euroopan komissio 2023)
- Vanhojen metsien kriteerit Suomessa (Lausuntopyyntö VN/7491/2024)
- Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa : Euroopan komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2024)
- Kansalliset kriteerit vanhoille metsille on hyväksytty (MMM, tiedote 20.3.2025)
Päivitetty viimeksi 26.3.2025