Etelä-Savon vesialueiden osakaskuntatoiminnan kehittäminen hankkeena 2017–2020

Suomessa vesialueiden omistus jakautuu osakaskuntien ja yksityisten omistajien kesken. Osakaskunnat koostuvat lähialueiden kiinteistöjen omistajista. Vesialueiden omistus on hyvin rikkonaista. Rakenne on jäänne vuosisatojen takaa maanjakotoimituksista, jolloin kalastus liittyi keskeisesti ruuan hankintaan ja lähes kaikki osakkaat kalastivat.

Nykyisin osakkaista usein yli puolet asuu muissa kunnissa kuin missä vesialueet sijaitsevat, ja varsin harva osakas kalastaa. Osakaskuntatoiminta on hiipumassa, kun aktiivisten toimijoiden löytäminen pienten osakaskuntien hallinnointiin on haasteellista. Järjestäytyneen osakaskunnan hallinnon talkootyötä ei koeta mielekkääksi oman mielenkiinnon puuttumisen ja alueiden vähäisyyden vuoksi. Osakaskuntien päätöksentekoon ja kokouksiin osallistuu keskimäärin enää 5–10 prosenttia osakkaista. Toiminnan hiipumisen myötä vesialueiden hoidon taso on laskemassa. Lisäksi useimpien osakaskuntien talous on heikko, joka myös laskee edellytyksiä toteuttaa vesialueiden hoitoa.

Osakaskuntien yhdistäminen voi olla ratkaisu

Osakaskuntien yhdistämisellä voidaan luoda laajempia yksiköitä, joiden taloudelliset toimintaedellytykset ja toiminnan mielekkyys ovat nykyistä parempia. Isosta osakaskunnasta voi muodostua alueelleen merkittävä toimija, joka yhteistyössä esimerkiksi kunnan, yritysten ja yhdistysten kanssa pystyy kehittämään maaseutua merkittävästi.

Mikäli osakaskunnan hallinnoima alue on ehyt ja selkeä, esimerkiksi kokonainen järvi, kasvaa alueella toteutettavien toimien suunnitelmallisuus huomattavasti. Hanketoiminnan mahdollisuudet kasvavat, kun rahoittajan näkökulmasta toimien kannattavuus lisääntyy isommilla aluekokonaisuuksilla. Mikäli yhdellä osakaskunnan kokouksella voidaan käsitellä koko järven kalaistutukset tai vaikkapa vesikasvien niitot, on se myös hallinnollisesti kustannustehokasta.

Osakaskunnan koon kasvaessa myös kalastusoikeus laajenee, mikä palvelee kaikkia kalastajatyyppejä monin tavoin. Moninaiset ja yhtenäiset, riittävän laajat kalavedet ovat kalastajan näkökulmasta kiinnostavia. Hyvin toimivalla osakaskunnalla tiedottaminen ja luvanmyynnin järjestäminen ovat helppoa, kun modernien sähköisten palvelujen tuottaminen on mielekästä ja kannattavaa. Tämä myös kohentaa osakaskunnan taloutta huomattavasti.

Hankkeen toimet

Osakaskuntien yhdistäminen on toimenpide, joka edellyttää Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimituksen. Yhdistämisprosessin on todettu olevan liian työläs ja vaikea toteutettava laajemmassa mittakaavassa ilman ulkopuolista apua ja rahoitusta. Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla -hanke tarjoaasi Etelä-Savon maakunnan alueella vuosina 2017–2020 rahoitusta ja työpanosta osakaskuntatoiminnan kehittämiseen.

Yhdistämisasioiden lisäksi hanke avusti muodostuvia uusia osakaskuntia toiminnan aloittamisessa ja sen kehittämisessä, rahoittaen muun muassa sähköisiä palveluita, markkinointi- ja mainontamateriaalia kielikäännöksin ja lupa-aluekarttoja. Hanke oli EU:n Maaseuturahaston, Etelä-Savon kuntien, Metsähallituksen Eräpalvelujen ja ELY-keskuksen rahoittama ja kalastusalueiden tukema. Hanke toimi rahoitukseen osallistuneiden kuntien alueella.

Kunkin kunnan alueella toteutettiin 1–3 erillistä osahanketta, jotka vietiin kiinteistötoimitukseen. Suunnitelma osahankkeen tavoiteltavasta yhdistymiskokonaisuudesta muodostettiin omistajien yhteisissä keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksissa. Hanke lähti näiden suunnitelmien perusteella viemään yhdistymisiä eteenpäin. Tahtotila yhdistymiseen ja sen rakenteeseen tulee osakaskunnilta, ja hanke avusti toteuttamista.

• Hanke-esite: Tietoa vesialueiden yhdistämisestä ja kuinka hanke voi yhdistymistä avustaa (pdf 473 kt)

Projektipäällikkönä toimi Jouni Kivinen, projektisuunnittelijana Olli Räsänen, Metsähallitus, olli.rasanen@metsa.fi

Tarkemmat tiedot hankkeesta: vetovoimaa-maaseudulle.fi