Saimaannorppa jatkaa sukelluksiaan, kun suojelemme sitä yhdessä.

Saimaannorppa on eräs maailman uhanalaisimmista ja harvinaisimmista hylkeistä. On meidän vastuullamme, että myös tulevat sukupolvet voivat nähdä norpan luodoilla lepäilemässä tai sukeltelemassa selkävesillä. Norppien suojeluun osallistuu vuosittain viranomaisia, tutkijoita sekä satoja vapaaehtoisia.

Olemme tehneet suunnitelmallista yhteistyötä jo pitkään, ja norppien määrä on viime vuosina jo hieman noussut. Lajia uhkaavat kuitenkin edelleen kuolemat kalaverkkoihin sekä ilmastonmuutos. Suojeluun tarvitaan uusia keinoja, yhdessä niitä löydämme!

Saimaannorpat ovat yleensä alle 1,5 metriä pitkiä ja painavat alle 90 kiloa. Jokaisella norpalla on yksilöllinen turkkikuvio, jonka avulla sen voi tunnistaa samalla tavoin kuin ihmisen sormenjäljestään. Saimaannorpat vaihtavat karvansa kerran vuodessa, mutta turkkikuviot pysyvät samoina. Karvanvaihtoaikaan toukokuussa norpat kuivattelevat turkkejaan rantakalliolla.

Norpilla on omat suosikkipaikkansa, joilla ne loikoilevat kesästä toiseen. Jos löydät norpan makuupaikan, älä lähesty sitä ja säikäytä eläintä rannalta. Hyvällä onnella voit kiikaroida sen elämää vuosia.

Tätä me teemme: hankkeen tärkeimmistä tavoitteista ja tuloksista kerrotaan omalla sivullaan.

Myös videolla voit tutustua työhömme ja lähivuosien tavoitteisiin (youtube.com).

Ole hyvä ja salli kaikki evästeet nähdäksesi sisällön tai katso sisältö täältä.

Hankkeen rahoitus ja toiminta-aika

Projektin kokonaisbudjetti on 7,1 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5,3 miljoonaa euroa. Projekti saa rahoitusta myös ympäristöministeriöltä, Etelä-Karjalan liitolta, Nestorisäätiöltä sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä.

Projekti on käynnissä vuodet 2020–2025.

Yhteystiedot

Hanketta vetää Metsähallitus, Luontopalvelut.

Projektipäällikkö Jari Ilmonen
puh. 0206 39 4718
jari.ilmonen@metsa.fi

Lisätietoa saimaannorpasta ja edellisestä LIFE-hankkeesta:

• saimaannorpan suojelu (Metsähallitus)
• Saimaannorppa-LIFE (2013–2018)

Hankekumppanit

Kumppaneina projektissa ovat DocArt, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan Ely-keskukset, Suomen luonnonsuojeluliitto, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Turun ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.