Luonddubajásgeassin
Háliidat luonddugaskavuođa šaddat badjel sohkabuolvvaid. Danin fállat mánáide ja nuoraide máŋggabealat vásáhusaid fiinna lundomet guoras.
Dorvvastat suvdilis boahttevuođa doaibmaeavttuid go sirdit bajásgeassima ja gulahallama vugiiguin lundui ja vuovdái laktásan dáidduid ja dieđuid boahttevaš sohkabuolvvaide.
Luonddubajásgeassimis lea positiivva váikkuhus oahppamii. Luonddus johtimii ja dan suvdilis ávkkástallamii gullevaš dáiddut čoggojit. Seammás diđolašvuohta luonddu buresbirgejupmeváikkuhusain, luonddu lohkanmáhttu ja ipmárdus doaimmas lassánit.
Olgun luonddus oahppamis leat maiddái dearvvašvuođa- ja buresbirgejupmeávkkit: jurdda johtá buorebut ja hutkáivuohta lassána, motoralaš dáiddut ovdánit, čatnaseapmi oahppamii lea buoret, veadjá eanet, sosiála dáiddut nanosmuvvet ja joavkku siskkáldas vuorrováikkuhus lea buoret.
Meahciráđđehusas luonddubajásgeassima ordnejit Luonddubálvalusaid, Fuođđobálvalusaid, konseardnaovttadagaid ja Vuovdedoaluge bargit. Luonddubajásgeassima ja nuoraidgulahallama ollašuhttet olu olbmot Meahciráđđehusas, geat barget mánáiguin, nuoraiguin ja bajásgeassiiguin. Dávjá bargat ovttas mánáiguin ja nuoraiguin doaibman organisašuvnnaiguin ja eará čanusjoavkkuiguin.
Buohkanassii guovlluin ja doaibmabáikkiin deaivat jahkásaččat sulaid 37 000 máná ja nuora. Dát deaivideamit leat vuosttažettiin láidestuvvon doaimma oktavuođas, dego luondduguovddážiid ja Dieđaguovddáš Pilke čájáhus- ja luonddubálggesláidestemiin, Haltia luondduskuvllas ja Junior Ranger -doaimmas. Lassin doibmii gullet dáhpáhusat, doarjaga ja skuvlejumi fállan oahpaheaddjiide ja bajásgeassiide, elektrovnnalaš oahppamateriála buvttadeapmi, fidnut ja barggu bokte oahppiide bagadallama.