Davvi-Suoma álbmotmeahcit geasuhedje galledeaddjiid erenomážit jagi álggogeahčen, go koronaráddjehusat ledje ain fámus. Geasset álbmotmehciin lei jaskadeappo, go koronajagiid 2020 ja 2021. Ruošša fallehansoahti Ukrainai váikkuha galledeaddjiid meriide.
Korona geažil álbmotmeahcis vánddardeapmi šattai bivnnuhin. Bivnnutvuohta orru dál dásásmuvvan, muhto guhkes áigegaskka treandda mielde bivnnutvuohta lea stuorrumin. Máŋgga álbmotmeahcis leamašan eambbo galledeaddjit go ovdal korona. Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat doalahit ja ovddidit Suoma álbmotmehciid.
– Suopmelaččat bohtet vánddardit Lappi mehciide dábálaččat iežaset biillaiguin. Bensiinna haddi lea divron, mii lea oktan áššin sáhttán geahpedit geasseluopmotuvrraid Lappi álbmotmehciide. Galledeaddjiid mearit njiedjagohte, go Ruošša fallehansoahti Ukrainai álggii. Geasi galledeaddjimeriin dihtto maiddái, ahte máŋggat suopmelaččat leat mearridan koronaráddjehusaid heaittiheami maŋŋá vuolgit lupmui ovdamearkka dihtii olgoriikkaide, álbmotmeahcihoavda Pekka Sulkava Meahciráđđehusas muitala.
Riikkaidgaskasaš luondduturisma Supmii ii leat vuos máhccan seammá dássái, mii dat lei ovdal korona. Ruošša fallehansoahti Ukrainai nuppástuhttá luondduturismma: ovdal Lappi álbmotmehciide leat boahtán ollugat Ruoššas dahje Ásias.
Pallas–Yllästunturi álbmotmeahcci ain galledemiid dáfus Suoma bivnnuhamos álbmotmeahcci
Suoma bivnnuhamos álbmotmeahcci lea galledemiid vuođul dánge jagi leamaš Pallas–Yllästunturi álbmotmeahcci. Ain ođđajagi-guovvamánus 2022 Pallas–Ylläsis lei ealaskas, galledeamit ledje juobe eanet go jagi 2021 álggogeahčen.
– Suopmelaččat háliidedje lundui ja eret iežaset árgabeaibirrasiin ráddjehusaid siste. Dál geasi galledeaddjilogut fas njidje diimmá ektui. Mii máhtiimet vuordit, ahte logut njidjet, go koronaráddjehusat heaittihuvvohedje. Geasi 2022 galledanlogut leat goittotge stuorábut go ovdal korona, Sulkava joatká.
Suoidnemánus 2022 galledeamit Pallas–Yllästunturi álbmotmeahcis ledje buorrái 67 000, go mannan gease galledeamit ledje olahusmearri juobe 113 000. Ovdal korona, jagi 2019 suoidnemánus Pallas-Yllästunturis galledeaddjit ledje 58 000.
Suoma nubbin bivnnuhamos álbmotmeahcis, Urho Kekkonena álbmotmeahcis, galledemiid treanda lea maid stuorrumin guhkes áigegaskkas.
– Koronaáigi ja máilmmi kriissat leat čájehan, man dehálaš mearkkašupmi álbmotmehciin ja eará luonddučuozáhagain lea olbmuid vuoiŋŋalaš ja fysalaš buresbirgejupmái. Mannan jagiid mii leat ožžon johtolagaid ja bosihanbáikkiid divodanbargguide sierraruhtadeami ráđđehusas ja bohtosat illudahttet galledeaddjiid, álbmotmeahcihoavda Pirjo Seurujärvi dadjá.
Galledeamit Salla ođđa álbmotmeahcis vuosttamuš čieža mánus 36 000
Jagi 2022 álggus Lappi oaččui ođđa álbmotmeahci, Salla álbmotmeahci. Ovdal guovlu lei Meahciráđđehusa luonddusuodjalanguovlu.
– Juos veardida álbmotmeahci galledanmeriid Salla luonddusuodjalanguovllu galledanmeriide ođđajage-guovvamánus 2019, guovllu rievdadeapmi álbmotmeahccin ii leat vuos dihtton galledemiid lassáneamis. Salla leat dábálaččat galledan ollu olgoriikkalaččat, koronaáigi dihtto vel álgojagi loguin. Lea miellagiddevaš vuordit, mot Salla galledanmearit šaddet moadde čuovvovaš jagi áigge, gieddehoavda Jarmo Asell Meahciráđđehusas lohká.
Pyhä–Luosto ja Riisitunturi álbmotmeahcit leat šaddadan davvin buot eanemus galledanmeriid korona ovddit áiggi ektui
Buot eanemus bivnnutvuohta lea šaddan ođđajagi-suoidnemánu 2019 ektui Pyhä–Luosto ja Riisitunturi álbmotmehciin. Pyhä–Luosto gallededje dán jagi 24 proseantta eanet jagi 2019 ođđajagi-suoidnemánu ektui. Riisitunturi gallededje dán jagi 19 proseantta eanet jagi 2019 ođđajagi-suoidnemánu ektui.
– Maŋimuš viđa jagi áigge Pyhä–Luostos leat bidjan návccaid erenomážit bivnnuhamos lagasguovllu johtolagaid divvumii. Isokurui dahkkojuvvon johtolagat ja tráhpat ja maiddái Luosto boahttevaš bosihanstohpu leat buorit ovdamearkkat min barggus. Maiddái Pyhä čuoiganguovddáža investeremat dihttojit álbmotmeahci galledanmeriid lassáneapmin, Asell dadjá.
Meahciráđđehus lea vánddardanjohtolagaid huksemis gidden erenomáš fuomášumi moatte mannan jagi áigge easttahisvuhtii, vai johtolagat livčče geavahusas sihke juvlastuoluiguin ja mánáidvovnnaiguin. Ovdamearkka dihtii Martimoaapa jekkiidsuodjalanguvlui Simos gárvána čakčamánus vuosttamuš easttahis johtolat. Maiddái Salla álbmotmeahcis easttahisvuohta váldojuvvo vuhtii johtolagaid plánemis.
Davvi-Suoma bivnnuhamos álbmotmeahcit ođđajagi-suoidnemánus 2022
- Pallas–Yllästunturi álbmotmeahcci, galledeamit ođđajage-suoidnemánus 406 000
- Urho Kekkonen álbmotmeahcci, galledeamit 259 000
- Pyhä–Luosto álbmotmeahcci, galledeamit 126 000
- Oulanka álbmotmeahcci, galledeamit 100 000
- Salla álbmotmeahcci, galledeamit 36 000
- Riisitunturi álbmotmeahcci, galledeamit 35 000
- Leammi álbmotmeahcci, galledeamit 9000
- Perämeri álbmotmeahcci, galledeamit 5000
Fákta: álbmotmehciid galledanmearit leat álo stuorábut go meahcis galledan olbmuid lohkomearri
- Meahciráđđehus mihtida álbmotmeahci galledanmeriid rehkenastinmašiinnaiguin, mat leat stellejuvvon virggálaš vánddardanjohtolagaide.
- Ovdamearkka dihtii ovtta vahku luopmomátkki áigge okta olmmoš soaitá fitnat álbmotmeahcis máŋgii. Áidnageardásaš galledemiid mearri leage álo uhcit go álbmotmeahci galledanmearit.
- Meahciráđđehusa galledanmeriid statistihkain leat váldojuvvon vuhtii maiddái olbmot, geat eai jođe álbmotmehciid virggálaš johtolagain, ovdamearkka dihtii báikkálaš murjejeaddjit.
- Mannan gease Meahciráđđehus válddii atnui vuosttamuš geardde maiddái sihkkeljohtolagaide stellejuvvon rehkenastinmašiinnaid. Meahciráđđehus oažžu veardádallandieđuid sihkkelastiid ja vázziid galledanmeriin ain buorebut boahttevaš jagiid. Juo dál muhtin johtolagain gávdnojit veardádallandieđut gesiid 2021 ja 2022 gaskkas. Ovdamearkka dihtii Ylläs guovllus sihkkelastiid oassi stuorui dán gease vázziid ektui.
Lassidieđut:
Metsähallituksen tiedote 5.9.2022 kansallispuistojen valtakunnallisista käyntimääristä “Käyntimäärät: Kansallispuistojen suosio ei jäänyt korona-ajan ilmiöksi – Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi uuden tilanteen luontomatkailuun” (suomeksi)
Pallas–Yllästunturi: álbmotmeahcihoavda Pekka Sulkava, tlf. 0400 815660
Pyhä–Luosto, Salla: gieddehoavda Jarmo Asell, tlf. 040 359 3376
Urho Kekkonen, Leammi: álbmotmeahcihoavda Pirjo Seurujärvi, tlf. 0400 125 782
Riisitunturi, Oulanka: álbmotmeahcihoavda Sari Alatossava, tlf. 040 801 4044
Šleađgapoasttat hámis: ovdanamma.sohkanamma@metsa.fi