Stáhtaráđi ruhtagáššiidváljagoddi doarjjui odne eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádusa Meahciráđđehusfidnolágádusa dán jagi doaibmamihttomeriin ja boađus- ja bohtosamáhcahangáibádusain. Meahciráđđehusa boađusgáibádus jahkái 2018 lea 148,9 ,miljon euro ja dál árvvoštallojuvvon bohtosamáhcahangáibádus stáhtii lea 138,9 miljon euro. Loahpalaččat bohtosamáhcaheamis mearriduvvo giđđat 2020 Meahciráđđehusa jagi 2019 rehketdoalloloahpaheami nannema oktavuođas.
Meahciráđđehussii ásahuvvon boađusgáibádus vástida 5,6 proseantta buvttadeami fitnodatdoibmii investerejuvvon kapitálii ja lea 38,8 miljon euro stuorát go jagi 2019 bušeahttaárvalusas ásahuvvon álgoárvvoštallojuvvon 110,1 miljovnna euro mihttomearri. Boađusgáibádusa bajideapmi ii goittotge oaivvil čuohppanmeriid lasiheami – čuohppamiid vuođđun leat áin luondduriggodatplánat, mat leat gárvvistuvvon ovttas eará doaibmiiguin.
Ákkastallamat boađusgáibádusa loktemii
Ággan boađusgáibádusa loktemii leat Meahciráđđehus Vuovdedoallu Os jagi 2018 buorre boađus ja dan vuođul fidnolágádusa fitnodatdoibmii máksojuvvon ovddit jagiid stuorit juogadasat (+20 milj. euro) ja stáhtaráđi varas mearrádus, maiguin stáhta eatnamiin Meahciráđđehusa fitnodatdoibmii máksojuvvon jahkásaš geavahanriektebuhtadusa bajidedje jagi 2019 rájes 15 miljovnnain. Meahciráđđehusa Giddodatovdáneami oassi boađusgáibádusa loktamis lea sullii guokte miljon euro.
Jagi 2019 guoskevaš boađus- ja bohtosamáhcahanmihttomeriid sturrodat spiehkkasa om. sivaid dihtii. Boahttevaš jagiin mihttomearit leat fas čielgasit vuollegabbo earret eará dan dihtii, ahte ovddibu allagat geavahanriektebuhtadus unnuda boahttevuođas Meahciráđđehus Vuovdedoalu Os buhtadusa ja návcca juogadasa máksimii.
Meahciráđđehus ii sáhte geavahit fitnodatdoaimma bohtosa almmolaš hálddahusdoaimmaid, dego álbmotmehciid ja vánddardanguovlluid, doaimma ruhtadeapmái. Daid golut gokčojuvvojit bušeahttaruđaiguin.
– Go Meahciráđđehusa fitnodatdoaibma dahká buori bohtosa, maiddái stáhta galgá fuolahit iežas geatnegasvuođain ja čujuhit bušeahtas doarvái stuorra ruhtadeami luondduturisma ja luonddu áhpásmuhttinanu bálvalan máđidjafierpmádaga bajásdollui, muittuha eana- ja meahccedoalloministtar Jari Leppä.
Servodatlaš geatnegasvuođat ráddjejit stáhta mehciid ávkkástallama
Meahciráđđehuslágas Meahciráđđehussii ásahuvvon servodatlaš geatnegasvuođat laktásit luonddu máŋggahámatvuođa, luonddu áhpásmuhttinanu ja barggolašvuođa ovddideapmái, dan lassin doaimmas galgá váldit vuhtii Davvi-Suomas maiddái sámekultuvrra hárjeheami eavttuid dorvvasteami ja boazodoallolága ásahan geatnegasvuođaid. Servodatlaš geatnegasvuođaide vuođđuduvvan vuvddiid geavahanráddjehusat guske diibmá oktiibuot 566 000 hektára dahjege 15,8 proseantta stáhta lotnolasgeavahanvuvddiid viidodagas.
Muoraid meari ektui geavahanráddjehusat guske diibmá measta viđatoasi (19,5 %) lotnolasgeavahanvuvddiid muoraid ja njeide čuohppanvejolašvuođaid badjel guovtti miljon kubihkain. Geavahanráddjehusaid bohtosa unnudan váikkuhus, dan ektui, ahte Meahciráđđehus livččii doaibman buot čuozáhagain vuovdelága mielde, lei oktiibuot 63 miljon euro.
Servodatlaš geatnegasvuođaide gullevaš ráddjejuvvon ávkkástallama vuollásažžan leamašan vuovdeviidodat stuorui sulaid 50 000 hektárain. Das sulaid 13 000 hektára ođđa máŋggahámat čuozáhagaide.
Luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleapmin vuođđuduvvon čuozáhagat laktásit bures lágasásahuvvon suodjalanguovlluide ja lasihit stáhta eatnamiid ekologalaš fierpmádaga vuovdeeatnama oppalašviidodaga. Lappis lasáhus lea 30 %, Kainuus 51 %, Gaska- ja Nuortabađaeatnamis 30 % ja Mátta-Suomas 22 %. Badjel bealli luonddučuozáhagain leat varas ja veahkadis guolbaniin, mat leat heajumusat ovddastuvvon šattolašvuođaluohkát suodjalanguovlluin. Luonddu máŋggahámatvuođa vuhtii váldán čuozáhagat leat ekonomiijavuovdeguovlluin oktiibuot sulaid 100 000 ja dain leat oktiibuot sulaid 30 000 áittavullosaš šlája dihttoma.
Bargu servodatlaš mihttomeriid buorrin joatkašuvvá
Meahciráđđehussii dán jahkái addojuvvon bálvalan- ja earát doaibmamihttomearit gusket earret eará čuovvovaš áššiid:
- Meahciráđđehus bargá lotnolasgeavahanvuvddiid ektui ekologalaš árvvu jekkiid ovddežiin dikšumis, deháleamos fuođđoeallibirrasiid ordnemis, dolastallamis, goarddabirrasiid dikšumis, ádjagiid ovddežiin dikšumis, vádjolaneastagiid jávkadeamis rávdnječáhcebirrasiin, vahátlaš vierisšlájaid dustemis ja rođuid aktiivvalaš dikšuma dárbbus. Árvvoštallama vuođul mearridit maŋŋelis eallinbirrasiid aktiivvalaš dikšuma váikkuhusas ja goasttádusbeaktilis ollašuhttimis.
- Meahciráđđehus ollašuhttá vásttolašvuođaprográmma sihke ovddida ja bajásdoallá vásttolašvuođa ja mihttomeriid oktiiheiveheapmái gullevaš servodatlaš háleštallama.
- Meahciráđđehus konkretisere dálkkádatrievdama dustemii ja heiveheapmái gullevaš vejolašvuođaidis go ollašuhttá ”Meahciráđđehusa dálkkádatprográmma” -prošeavtta.
- Meahciráđđehus joatká vánddardanguovlluid ovddideami jagi 2018 ollašuhtton prošeavtta oktavuođas dahkkon mearrádusaid ja doaibmaevttohusaid vuođul.
- Meahciráđđehus skáhppo eanaguovlluid sulaid viđa miljovnnain euroin, mas skáhppomat bealuštanfámuind ja rádjegozáhusa dárbbuide leat sulaid 3,4 miljon euro. Meahciráđđehus vuovdá vuovdedoalu hárjeheami dáfus eahpevuogálaš guovlluid eanemustá guvttiin miljovnnain euroin. Siemašaddadeami dárbbuide skáhppojuvvojit guovllut sulaid 0,6 miljovnnain euroin.
- Meahciráđđehus dagai ođđa vástagii vuođđuduvvon oahpahusvuovdemálle čuvvon oahpahusvuovdesoahpamušaid daid viđa oahppolágádusain, maid dálá soahpamuš nogai 31.12.2018. Ođđa oahpahusvuovdemálle piloterejuvvo dáid dahkkon soahpamušaid vuođul jagi 2019 áigge.
Lassidieđut eana- ja meahccedoalloministeriijas:
Ráđđádalli virgeolmmoš Ville Schildt, t. 040 7210 687
Ministara sierraveahkki Teppo Säkkinen, t. 050 516 2868
Šleađgapoastačujuhusat leat hámis ovdanamma.sohkanamma@mmm.fi