Meahciráđđehus álggaha bázahusain ja industriija oalgerávnnjiiguin buvttaduvvon biogássa ávkkástallama muorrafievrridemiidisguin. Ođđa boaldámušain leat juobe 90 % unnit eallingáva šaddogárdebázahusat go fossiila boaldámušaide veardidettiin. Golggusmahttojuvvon biogássain (LBG) doaibman muorragalvobiilla lea vuosttas biogássa ávkkástallan dievasvovnna muorragálvotrailer Eurohpás.
”Buot guovddážis lea vásttolaš doaibma. Min lohpádussamet lea ovddidit čovdosiid, maiguin sirdašuvvat fossiiladoalus biodollui ja gáibidat ain unnit bázahusaid buvttadan teknihka. Biogássabiilla lea oasi dán paleahtas, maiguin ohcat čovdosiid”, Meahciráđđehusa áššehashoavda Heikki Kääriäinen muitala.
Oulu guovllus doaibman biilla álggahii fitnodatjohtalusa geassemánu álggus. Fitnodatdoaibmin lea Kuljetusliike Eskola.
”Vuosttas beivviid vuođul dát leamašan positiivva vásáhus, ja biila lea doaibman duođaid bures. Háliideimmet dása mielde, go bázahusaid geahpedeapmi guoská maiddái min suorggi. Ferte ođasmuvvat amas ii duolmmahala, gávnnaha Kuljetusliike Eskolaa fitnodatdoalli Pasi Eskola.
Stuorámus goazan ođasmuvvi boaldámušaid atnui váldimii leamašan njozet viidon táŋkenfierpmádat. Biogássa lea dál oažžumis ovtta táŋkenčuoggás Oulus. Buriid vuodjinordnemiid ja geaidnoguorravuorkkáid plánemiin dát ii goittotge buvtte stuorra váttisvuođain.
Biogássabiila oažžu energiijas ruovtturiikka bázahusain, dego biobázahusas ja muhkkis, ja industriija oalgerávnnjiin. Dál biogássa buvttadanpotensiálas leat Gasum mielde ávkkástallan Suomas dušše 4 %*. Biogássalágádusain buvttaduvvon biogássa potentiála mearrin leat árvvoštallan sulaid 10 TWh jagis.
Biogássa lea ollásit ođasmuvvo materiála, ja dan eallingáva áigge šaddogárdebázahusat lea juobe 90 % unnit** go fossiila boaldámušaid, ja lassin dat buvttada fuopmášahtti unnit smávvamoložiid ja hávkka oksidaid.
”Biogássa lea okta márkaniid buot birasustitlaš boaldámušain. Bázahusaid lassin mii leat beroštuvvan ee. táŋkeninfrastruktuvra ja biogássa ekonomalašvuohta ja heiven muorrafievrridemiide. Jáhkkit, ahte biogássa ávkkástallan boahtá leat maiddái goasttádusbeaktilis čoavddus”, Meahciráđđehusa ovddidanhoavda Jouni Karjalainen muitala.
Muorarádjan ja fievrrideapmi lea Meahciráđđehus stuorámus bázahusgálduid dagaheaddjit. Dálkkádatprográmmasis ektui Meahciráđđehus lea ovddidan ja geahččalan dálkkádatustitlaš fievrridemiid ja rádjanvugiid ovttas guimmiidisguin. Ovdamearkan jagi 2021 muorrafievrridemiin geavahišgohte ođasmuvvi diesela, ja lassin leat dahkan iskkadallamiid ja dutkamuša stuorra muorragálvobiillaid (HCT) ja guhkes junáfievrridemiid (LHT) olis. Biogássa ávkkástallama fievrridemiin dutkojuvvo ovttas Nuorta-Suoma universitehtain ja Metsätahoin.
Lassedieđut
Meahciráđđehus Vuovdedoallu Os, áššehashoavda Heikki Kääriäinen, t. 020 639 5002
Meahciráđđehus Vuovdedoallu Os, ovddidanhoavda Jouni Karjalainen, t. 020 639 6665
Kuljetusliike Eskola, fitnodatdoalli Pasi Eskola, t. 044 433 3101
* https://www.gasum.com/kaasusta/biokaasu/biokaasu/ (suomagillii)
** Gasuma šaddogárdebázahusrehkenastimavuođđun lea Energijadoaimmahaga suvdilisvuođakriteararávvagis ja RES-direktiivva (EU Renewable Energy Directive 2009/28/EC) čuvvon šaddogárdegássabázahusa meroštallamis. Gasuma rehknastimat nannejuvvojit olggobeale ja sorjjaskeahtes goalmmát oassebeale auditeremiin jahkásaččat. Šaddogárdebázahusaid rehkanastimis váldojit vuhtii čitnadioksiida- (CO2), hávddaoksidula- (N2O) ja metánabázahusat (CH4). Fossiilaveardidančuokkisin geavahit árvvu 83,8 g CO2-ekv/MJ (RES-direktiiva).
Kuvat: Antti Pylväs, Haukimedia