Suoma lagešvuvddiid dilis dárbbašit kártendieđuid luonddus. Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid áššedovdit johtet geassit lagešvuvddiin eará guovlluin davimus Sámis áicamin earret eará lagešvuvddiid áhtama mihttármáhtobeaiskkuin.
Sulaid 70 proseantta Sámi duottarguovlluin leat Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid dikšon álbmotmehciin ja meahcceguovlluin. Luonddubálvalusaid oktan doaibman oassin luonddusuodjalanfierpmádaga divššára ovddasvástádussan lea áiggi dási luonddudieđu skáhppon ja áiggi dási dieđu bajásdoallan. Dieđu dárbbašit árvvoštaladettiin riikamet luonddu dili ja dálkkádaga nuppástusa váikkuhusaid, muhto maiddái duogášmateriálan go árvvoštallat earálágan eana- ja luondduváriid ávkkástallama fidnuid suodjalanguovlluin.
Luonddubálvalusaid dieđut lagešvuvddiid dilis leat goittotge Luonddubálvalusaid heajos resursadili dihtii váilevaččat ja fuomášahtti osiin boarásmuvvan, go daid vuođđu lea jagiid 1990-logu loahpas dahkkon kártemis.
Dán gease lagešvuvddiin čogget varas dieđu sierra guovlluin Sámis. Kártemiin háliidit oažžut almmolašgova sierralágán lagešvuvddiin ja daid dálá dilis. Lagešvuvddiin čielggadit earret eará mihttármáhtobeaiskkuid duođalašvuođas, jeahkáliid dilis, lagešvesáid mearis.
Lagežiid lasttat leat 1960-logu rájes leamašan herskon mihttármáđu suovssaide. Lagešvuovdebeaiskkut bohtet jáhkkimis lassánit dálkkádaga liegganeami mielde, go mihttármáđu mássadihttomat šaddet dábáleabbon ja ođđa mihttárbeaiveloddešlájat levvet duoddariidda. Kártemis čielggadit earret eará, leatgo lagešvuovddit bastan áhtat ovddit beaiskkuin.
Lassidieđut kártemis:
Meahciráđđehus, Luonddubálvalusat, Lappi luonddusuodjalanoaivámuš Pauliina Kulmala, telefon 0400 299199
Lassidiehtu lagešvuvddiin
- Lagešvuovddit leat minerálaeatnamiin šaddan vuovddit, main lagežat leat unnimustá guokte mehtera allagat. Lagešvuovddit leat máŋggatiippa gitta guorba lagešvuvddiin veahkkás lagešrođuide.
- Davvi-Suomas lagešvuovddit lagešvuovddit leat dábálaččat jalges guovllu ja vuolit beahcevuovddi gaskasaš guovllus.
- Lagešvuvddiid viidodat lea riikkasteamet sulaid 470 000 hektára, dahjege ráhpadis njealjádas olles duottarguovllu viidodagas.
- Čieža ovcci lagešvuodetiippain árvvoštallojuvvojit Suoma luonddutiippaid áitatvulošklassifiseremis áitatvuložiin juogo luohkkái vára vuollái šaddan, hui áitatvuloš dahje duođalaččat áitatvuloš. Lagešvuvddiid viidodat einnostuvvo unnut boahttevaš 50 jagi áigge. Satellihttagovvaguorahallama vuođul lagešvuvddiid viidodat lea gáržon ovddibus. Mearkkašuhttimuš duottarluonddutiippaid dillái váikkuhan dahkkin árvvoštalle dálkkádatnuppástusa ja bohccuid guohtuma ja daid oktasaš váikkuhus.
- Lagešvuvddiid geahppáneapmi boahtá eandalii 1960-logus dáhpáhuvvan viiddis lagešvuovdebeaiskkuin, main áhtan leamašan njoahci dahje ii leat leamašan olus. Lagešvuovdebeaiskkut leat dáhpáhuvvan maiddái 1960-logu maŋŋá, ja guovllus lea dihttogoahtán maiddái lageža borri suoldnemihttár. Dálkkádatnuppástusa ovdánettiin mihttármáđuid einnostit lassánit.