Almmustahtton 30.9.2019 (davvisámegiella)
Anarâškielâ: Harri Koskisiist Siida čáitáldâharkkâteht (www.aanaar.lundui.fi/se)
Sääʹmǩiõʹlle Harri Koskinen Siidda čájáhusarkiteaktan (www.lundui.fi/se/saamkiolle)
Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siidda ođasmahttima vuollásaš vuođđočájáhusa arkiteaktan lea válljejuvvon hábmejeaddji Harri Koskinen. Dálá čájáhus ođasmahtto Siidda viiddideami ja vuođđodivvuma oktavuođas. Ođđa čájáhus gárvvásmuvvá cuoŋománus 2022.
Harri Koskinen ja su fitnodat Teollisuuden Ystävät Oy ovddasvástádussan lea ođasmahttima vuollásaš vuođđočájáhusa čájáhusarkitektuvra- ja gráfalaš plánen sihke čájáhusa huksenbargu ja ollašuhttima bearráigeahčču. Koskinen guhkesáigásaš ovttasbargoguoimmit lea ee. Iittala ja Genelec. Son lea dahkan Tapio Wirkkalan ja Oiva Toikka maŋimuš čájáhusaid arkitektuvrraid. Karriearas áigge Koskinen Harris leamašan máŋggat olgoriikalaš kundarat Jáhpanis ja Itálias. Dán jagi loahpas rahpasa su plánen hoteallakonseapta Kiotos.
– Sámemusea ja luondduguovddáš Siidda čájáhusa ođasmahttin lea hui fiinna ja máŋggabealat plánenhástalus sámekultuvrra váibmosis. Vuorddán iluin ovttasbarggu máŋggain guimmiiguin, dadjá Harri Koskinen.
Siidda čájáhusa ođasmahttin lea lávga ja mearkkašahtti oassi musea- ja luondduguovddášráhkadusa vuođđodivvuma ja viiddideamis. Sámemusea hoavda Sari Valkonen lea duđavaš, ahte badjel 20 jagi ahkái ollen čájáhus ođasmahtto, ja ahte Koskinen boahtá leat mielde dán barggus.
– Koskinen lea rivttes válljen dahkat rámmaid čájáhussisdollui, dego Riikkamuseas máhccan sámebiergasiidda, main lea hui dehálaš oassi ođđa čájáhusas, dadjá Valkonen.
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi illuda, ahte ožžot čájáhusa arkiteaktaplánejeaddjin dovddus hábmejeaddji Harri Koskinen:
– Siidda dálá váldočájáhusa plánejeaddjin 1990-logus leaigga árvvusadnojuvvon arkiteavttat Pallasmaa ja Sami Wirkkala. Harri Koskisen válljen ođasmahttima vuollásaš Siidda čájáhusarkiteaktan lea fiinna ja árvvolaš joatkka Siidda muitalussii. Koskinen rolla boahtá leat guovddáš čájáhusa kultur- ja luonddusisdoaluid oktiiheiveheamis.
Arkiteaktaplánejeaddji válljen ollašuhttui almmolaš skáhpponmeannudeami bokte. Skáhpponmeannudeamis ledje guokte muttu, ja dasa gulai nuppi muddui ovdánan fálliin bivdojuvvon bargočájálmas.
Lassidieđut:
Museahoavda Sari Valkonen, 040 767 1052, sari.valkonen(at)samimuseum.fi
Álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi 0206 39 7704, pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi
Hábmejeaddji Harri Koskinen 040 5518160, harri(at)harrikoskinen.com
Lassidieđut Harri Koskinen birra: www.harrikoskinen.com/
Siida lea Anáris ja doppe doibmet Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida ja restoráŋŋa Sarrit. Sámemusea Siidda doaimmas vástida Sámemuseafoanda. Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida gullá Meahciráđđehusa riikkaviidosaš luondduguovddášfierpmádahkii.
Jagi 1988 rahppojuvvon Siida-ráhkadus vuođđodivvojuvvo ja viiddiduvvo. Viiddidanosiide bohtet Sámemusea čoakkáldatlanjat ja restoráŋŋa. Sámemusea ja luondduguovddáža oktasaš vuođđočájáhus ođasmahttojuvvo. Ođasmahttit muhto bálvalat oppa vuođđodivvuma ja čájáhusođasmahttima áigge. Rahpat vuođđodivvojuvvon ja viiddiduvvon Siidda ja ođđa čájáhusa cuoŋománus 2022.