Meahciráđđehus doaimmaha sámiid ruovttuguovllu máttabeale Lappi guovllus stivrejeaddji luondduriggodatplána gárvvásmuvai cuoŋománus ja dat almmustahttui Roavvenjárggas čakčamánus. Plána gokčá 3,4 miljon hektára stáhta eana- ja čáhceviidodagaid. Buohkanassii badjel duhát Lappi guovllu olbmo oassálaste Lappi eatnamiid ja čáziid ávkkástallama plánemii. Mo plánas lihkostuvve heivehit oktii ávkkástallamii ásahuvvon duháhat, muhtun muddui nuppiiguin ruossalasvuođas lean sávaldagaid?
Meahciráđđehus bovdii buot Lappi guovllu olbmuid mielde plánenbargui ja bivde muitalit Lappi luondduváriid ávkkástallamii ja suodjaleapmái gullevaš oainnuid ja sávaldagaid. Viiddis oktasaš plánenproseassa lea dehálaš, go lea sáhka min oktasaš opmodagas: luonddus, mii lea min birra ja addá vejolašvuođaid eallit, hárjehit fitnodatdoaimma ja lustaáigge atnui. Máŋggain Lappi guovllu olbmuin lea oaivil dasa, mo birastahtti luonddu galggašii ávkkástallat, suodjalit ja meannudit dainna.
Plánenproseassa lei giivámus dilis jahki áigi. Riikkavuložat smihtte suoidnemánus 2018 rahppojuvvon rabas kártajearahallamis iežaset gaskavuođa lundui. Seammá áigge guhtta sierra suorggi temájoavkku (boazodoallu, vuovdedoallu, turisma, gielddat, luonddusuodjaleapmi ja lustaáigge doaibmit) čoahkkanedje smiehttat iežaset sávaldagaid das, mo sin geahččančiegas Lappi eatnamiid ja čáziid galggašii ávkkástallat, várjalit ja suodjalit. Meahciráđđehusa čanusjoavkkuin huksejuvvon ovttasbargojoavku (29 olbmo) smihtte ja háleštedje seammá gažaldagain guovtti sierra bargobájis Roavvenjárggas. 8-luohkálaččat meahccái (Kasit metsään) -dáhpáhusas 8. Luohkáid roavvenjárgalaš nuorat hábmejedje iežaset gova das, mo sin boahttevuođa meahcci livččii ja maid dat buvttadivččii.
Álbmotjearahallamiin ožžojuvvon vástádusaid ja bargobájiin buvttaduvvon materiála mearri lea massiivvalaš. Materiála vuođđun oktasaš jurdagat čohkkejuvvojedje guđa váldolinnjá vuollái. Lappi luondduriggodatplána ađđamis leat báikkálaš eallinfámolašvuohta ja suvdilis biodoallu. Plánas giddejedje eandalii fuomášumi eatnamiid ja čáziid biologalaš máŋggahámatvuhtii ja kulturárbái. Oktasaš guovlluid lustageavahus ja dain dáhpáhuvvan turismadoaibma buktet maiddái eallima ja eallinfámu. Leage dehálaš, ahte báikkálaš luondu addá vejolašvuođaid eallit ja fitnodatdoibmii seammás, go dat dahká vejolažžan lagašturismma ja árgabeailihkadeami sarritbovnnain ja guopparmeahcis. Maiddái dálkkádatoainnut váldojedje dárkilit vuhtii plánenbarggus. Meahciráđđehus lea čatnasan dálkkádatviissis vuovdedollui. Válmmaštallama mielde maiddái Meahciráđđehusa iežas dálkkádatprográmma.
Plána ollašuvvama ja doaibmabijuid sáhttá čuovvut Roavvenjárggas Dieđaguovddáš Pilke čájáhusa Ovttas-šearpmas. Ivdnekodat muitalit ollašuvvandási: ruoná doaibmabijut leat gárvát, fiskes kodat muitalit, ahte dat leat jođus dahje joatkevaččat, rukses doaibmabijut fas vurdet vel doaimma.
Lassidieđut:
Meahciráđđehus Vuovdedoallu Os, guovlluhoavda, Kirsi-Marja Korhonen, tel. 040 030 0861