Meahciráđđehus juvssai jagi 2024 sihke ekonomalaš ja doaimmalaš mihttomeriidis. Jagi 2024 boađus lei lagabui 180 miljovnna euro. Meahciráđđehusas lea mearkkašahtti rolla luonddu girjáivuođa dorvvasteamis ja Suoma dálkkádatmihttomeriid ovddideames. Stáhta eatnamat ja čázit buvttadit maiddái máŋggabealagis buresveadjima ja doaimmain leat mearkkašahtti guovloekonomalaš váikkuhusat.
Meahciráđđehusa gávpejohtu lei 485,2 miljovnna euro (435 milj.€ jagi 2023) ja boađus 179,8 miljovnna euro (142 milj.€). Gávpedoaimma buorre boađus šattai eanaš danin, ahte muora jearalmas ja haddi lei buorre. Ovddit jagi bohtosis Meahciráđđehus merkii stáhtii vuoittu loahpalaš boađusin 110 miljovnna euro.
“Gávdedoaimmas vuhtiiváldojuvvojit luonddu girjáivuohta, virkkosmahttingeavahus, boazodoallu ja sámekultuvrra dorvvasteapmi ráddjemiin čuozáhagaid ollásit dahje muhtin oassái doaimmaid olggobeallái. Dáidda servodatlaš ávkkiide čujuhuvvojedje várit oktiibuot 117 miljovnna euro, mas 84 miljovnna laktásedje girjáivuođa dorvvasteapmái”, muitala Meahciráđđehusa váldohoavda Juha S. Niemelä.
Ekonomalaš eahpesihkkarvuohta goazai viessosadjevuovdima ja ođđa bieggafápmofitnuid vuolggaheami. Jagi loahpageahčen ollašuvve stuorra eanangávppit Googlein vejolaš dáhtaguovddášinvesterema várás. Gávpi lea buorre ovdamearka das, mot stáhta guovlluiguin sáhttá ávkkástallat ja doarjut ruoná šaddama ja seammás duddjot positiivvalaš guvllolaš váikkuhusaid.
Vuvddiid dikšun máŋggain mihttomeriin
Stáhta máŋgga anu vuvddiin rádje muoraid oktiibuot 6,5 milj. m3, mii lea sullii bealli vuvddiid jahkásaš 12,6 milj.m3 šaddamis. Stáhta vuvddiid suvdilis čuollanplána meroštallojuvvo guvllolaš luondduriggodatplánain ovttas čanasjoavkkuiguin. Plána ráhkadeamis vuhtiiváldojuvvojit meahcceriggodagaid guhkes áigegaskka ovdáneapmi ja stáhta vuvddiide ásahuvvon eará mihttomearit, mat laktásit earret eará girjáivuhtii, virkkosmahttingeavahussii ja dálkkádatmihttomeriide. Stáhta vuovddit doibmet ain mearkkašahtti čitnanjiellun, vaikke njiellu leage uhccon eandalii vuvddiid šaddama hiđásmuvvama ja dárkkálmuvvan gáldomateriálaid ja rehkenastinmateriálaid dihtii.
“Mii leat bárrásii beaivvádahttimin dálkkádatprográmma ja dan oktavuođas árvvoštallat, dárbbašitgo lassedoaimmaid nannen dihtii stáhta vuvddiid čitnanjieluid”, Niemelä muitala.
Bieggafámu fidnoovdánupmi ovddida Suoma dálkkádatmihttomeriid
Meahciráđđehus jotkkii jagi 2024 ođasmuvvi energiija fidnoovttasbarggu stáhta eanan- ja mearraguovlluin. Bieggafápmobuvttadeapmi stáhta guovlluin jagi 2024 loahpas lei badjel 2 000 GWh.
“Guhkit áigegaskkas bieggafámu ja eará ođasmuvvi energiija buvttadeapmi stáhta guovlluin boahtá lassánit ja buvttadit mearkkašahtti olu fossiillahis energiija, mii ovddida Suomas dálkkádatmihttomeriid”, Niemelä muitala.
Doaimmat luonddu girjáivuođa dorvvasteami várás
Meahciráđđehusas lea mávssolaš rolla luonddu girjáivuođa dorvvasteamis ja Helmi-eallinbirasprográmma ollašuhttimis. Jagi 2024 rekonstrueren- ja luonddudikšundoaimmat dahkkojuvvojedje sihke suodjalanguovlluin ja máŋgga anu vuvddiin oktiibuot badjel 11 000 hektára.
“Mii joatkit maiddái dán jagi aktiivvalaš doaimmaid luonddu girjáivuođa ovddideami várás ja čujuhit návccaid rávdnječáziid divodeapmái eanet go ovdal”, Niemelä muitala.
Mannan gease vuolggahuvvojedje boares ja luondduviđá vuvddiid inventeremat ja dat jotkojuvvojit boahtte gease. Inventerendieđuiguin ávkkástallet stáhta boares ja luondduviđá vuvddiid suodjalanevttohusas.
Luondu – ja meahccetuvrraid bivnnutvuohta bissu seammá dásis
Bušeahttaváriiguin ruhtaduvvon Luonddubálvalusaid ruhtadeapmi lea geahppánan, mii dihttogoahtá maid vánddardanbálvalusaid gáržudeapmin. Seammá áigge doaimma leat ovddidan váldimiin atnui ođđa doaibmamálle ja čujuhemiin návccaid erenomážit digitalisašuvnna ávkkástallamii.
Vánddardeami ja meahccebivddu bivnnutvuohta bisui seammá dásis. Álbmotmehciin ja Meahciráđđehusa eará tuvračuozáhagain gallededje oktiibuot 8,6 miljovnna geardde, ja lohpeáššehasat golahedje badjel 0,5 miljovnna jándora meahccebivddu ja guollebivddu olis stáhta eatnamiin. Jagi loahpageahčen almmustahttojuvvojedje ođđa digitála Eräluvat.fi ja Luontoon.fi -bálvalankanálat, mat álkidahttet luonddutuvrraid plánema ja meahccelobiid háhkama.
Ođđa strategiija ovddida servodatlaš mihttomeriid
Stáhta guovlluide čuohcci vuordámušat heivehuvvojit oktii areála luondduriggodatplánain, mat ráhkaduvvojit ovttasbarggus čanasjoavkkuiguin. Mátta-Suoma stáhta eatnamiid doaimmaid linnjejeaddji plána leat beaivvádahttimin ja dat gárvána dán giđa. Lappi luondduriggodatplána ráhkadišgohtet dán jagi.
Meahciráđđehusa ođđa strategiija almmustahttojuvvui jagi loahpageahčen. Strategiijas leat njeallje servodatlaš mihttomeari, maidda Meahciráđđehus háliida váikkuhit doaimmaidis bokte. Dát leat ruoná šaddan, čitnaneutrála Suopma ja luonddu ja olbmuid buresveadjin. Stáhta eatnamiin ja čáziin lea guovddáš rolla buot dáid mihttomeriid ovddideames.
Lassidieđut:
Váldohoavda Juha S. Niemelä, šleađgapoasta: juha.niemela(at)metsa.fi, tlf. 050 5003681
Luonddubálvalushoavda Henrik Jansson, šleađgapoasta: henrik.jansson(at)metsa.fi, tlf. 0400 328759
Meahciráđđehus Metsätalous Oy:n fitnodatjođiheaddji Jussi Kumpula, šleađgapoasta: jussi.kumpula(at)metsa.fi, tlf. 0400 388614
Giddodatovdánumi hoavda Otto Swanljung, šleađgapoasta: otto.swanljung(at)metsa.fi, tlf040 5601715
Meahccedoallohoavda Vesa Ruusila, šleađgapoasta: vesa.ruusila(at)metsa.fi, tlf. 040 8406877