Goaskima bessenboađus lei dán jagi buorre nuppi jagi maŋŋálaga. Mearragoaskima bessemis boazodoalloguovllus dáhpáhuvai hedjoneapmi mannan jagi ektui. Bárbmofálli bessen lihkostuvai gaskamearálaččat. Rievssatfálli bessenboađus lea hedjonan olles 2000-logu áigge, muhto 2023 bessenboađus lei buorre logi ovddit jagi ektui.
Statistihkat bohtet ovdan Meahciráđđehusa varas almmustahttimis: Raporta goaskima, bárbmofálli, rievssatfálli ja boazodoalloguovllu mearragoaskima bessemiin jagi 2023 (julkaisut.metsa.fi).
Boralottiid bessema leat čuvvon ja merken statistihkaide Suomas 1970-logu rájes. 1990-logu rájes Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat lea vástidan áššis njealji vástošlája bokte. Birasministeriija nammadan vástošlájat Meahciráđđehusa luonddubálvalusain leat goaskin, bárbmofálli, rievssatfálli ja mearragoaskin boazodoalloguovllus.
Goaskimii váttis bivdit suhkkes vuvddiin ja jekkiin, gosa leat roggan ádjagiid
Luonddubálvalusaid áican goaskima bessemat leat stáđásmuvvan maŋimuš logi jagi áigge 100-200 lihkostuvvan beassái jahkásaččat. 1970-, 80- ja 90-loguin bessemiid gávdne jahkásaččat dušše vuollel čuođi.
Dán jagi goaskima bessen lihkostuvai olles riikka ektui bures.
– Bessemiid lihkostuvvamis leat guvllolaš molsašuddamat. Báikkuid vuoncceslottit ja eandalii njoammilat leamašan valjis goaskima biebmun, dát lea váikkuhan positiivvalaččat bessemii, luonddusuodjaleami sierraáššedovdi Stefan Siivonen Meahciráđđehusa Luonddubálvalusain muitala.
Goaskin lea stuorra loddu, man soadjagaska lea badjel guokte mehtera. Boraloddi borrá ovdamearkan vuoncceslottiid, njoammiliid ja boazodoalloguovllus bohcco misiid, vaikke daid bivdu sáhttá leat muhtumin váttis. Jalgajeakkit leamašan stuorra loddái buorit bivdinbáikkit.
– Go jekkiide leat roggan ádjagiid logiid jagiid ja jeakkit leat vuovdeluvvan, de goaskin ii šat sáhte bivdit doppe. Jekkiid ovddežiiddikšumat leat buoridan dili báikkálaččat, muhto stuorra govas dilli ii leat buorre. Maiddái vuovdečuohppamat váikkuhat bivdui. Čuohppamiid maŋŋá vuovddit leat álggos buorit bivdimii jalgesvuođa dihtii, muhto maŋŋelis suohkadit šaddan dahje nuorra vuovddit, gos goaskin ii sáhte girdit, Siivonen muittuha.
Mearragoaskima bessemis boazodoalloguovllus dáhpáhuvai hedjoneapmi – sivat eai leat dieđus
Mannan jagiid mearragoaskin lea bessen boazodoalloguovllus gaskageardánit dahje bures, dál bessenboađus lei fuonit. Mearragoaskinnáli sturrodat guovllus lei dán jagi 121-138 pára.
Bessemat lihkostuvve gaskamearálaš heajubut Gaska-Lappis ja Koillismaas, gos mearragoaskimiid mearri boazodoalloguovllus lea valljámus.
– Mearragoaskimat borret guoli. Danin bessenbadjái, eandalii go čázádagat leat suttisin, mearragoaskimis lea stáđđásut biebmodilli goaskima ektui, nu maiddái mearragoaskima bessemat lihkostuvvet stáđđáseappot go goaskima. Dán jagi heajut bássenbohtosa sivat eai eai leat dieđus. Ovdamearkan čuovvuma lihkostuvvan, giđđadálvvi dilit sierra guovlluin dahje biebmodilli leat sáhttán váikkuhit bessenbohtosii, Siivonen muitala.
Rievssatfálli nálli unnu, vaikke bessenjahki 2023 buorre ovddit jagiid ektui
Rievssatfálli ovttaskas buorre bessenjahki ovddit jagiid bessenmeriide ii leat mearka das, ahte nálli livččii lassáneamen.
Rievssatfálli lea árktalaš šládja, mii ii goassige leamašan Suomas dábálaš. Boralotti leavvanviidodat lea stáđásmuvvan Suomas davimus Sámi duottarguovlluide maŋimus jahkelogiin. Bessen náli sturrodat lea dál Suomas 18-22 pára.
Rievssatfálliid mearrái váikkuha rievssahiid mearri. Rievssat lea rievssatfálli dehálamos biebmu.
– Vel 2000-loguálggus jahkedárkkistusain deive juobe sulaid golbmalogi ássojuvvon reviirra, muhto maŋimuš jagiin lohku lea stáđásmuvvan badjelaš logi reviirii. Rievssatfálli menestupmái váikkuha garrasit eandalii rievssatnáliid sturrodat. Sulaid 90 % šlája biepmus šaddá rievssahiin ja gironiin. Rievssatnálit molsašuddet lunddolaččat ja earret eará dálkkádatnuppástus váikkuha rievssahii ja maiddái dan bokte rievssatfálláige, Siivonen dadjá.
Bárbmofálli bessenboađus gaskageardán
Bárbmofálli eallá Suomas eanaš Lappis ja Davvebađaeatnamis. Bessen bárbmofállenáli sturrodat lei dán jagi 249-307 pára. Vaikke bárbmofálli dieđus lean reviirraid mearri lea lassánan dássidit, ássojuvvon reviirraid mearri leamašan gulul njiedjamin.
– Bárbmofálli besse eanaš jekkiin ja lonuha bessenbáikki álkit go rissebesiid šlájat. Danin čuovvun lea maiddái eanet hástaleaddji. Dieđus lean reviirras ii vealttakeahttá gávdnoge šat beassi, go bessenbáiki lea rievdan, Siivonen dadjá.
Ná boralottiid besiid dárkkistusat dahkkojuvvojit
- Boralottiid besiid ohcama ja ođđa besiid ohcama dahket eaktodáhtolaččat Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid veahkkin.
- Dán jagi beassedárkkistemiide oassálaste 53 eaktodáhtolaš loddeberošteaddji. Eaktodáhtolaččat dahke dárkkistusaid 344 beaivvi áigge. Maiddái luonddus lihkadeaddjit almmuhedje Meahciráđđehussii boralottiid áicamiin.
- Meahciráđđehus dárkkistii helikopteriin boazodoalloguovllus buohkanassii 1 326 beasi, main 908 goaskima beasi ja badjelaš 400 mearragoaskima, rievssatfálli ja bárbmofálli beasi.
- Ovddit jagiid láhkai Meahciráđđehus mávssii almmuhuvvon árabut dovdameahttun goaskima ja mearragoaskima beasis (mearragoaskin Davvi-Suomas) 100 euro gávdnanbuhtadusa. Dán jagi buhtadus lea máksojuvvon buohkanassii 19 ođđa goaskima ja golmma mearragoaskima beasis.
Lassedieđut:
Luonddusuodjaleami sierraáššedovdi Stefan Siivonen, t. 020 6397 096, stefan.siivonen@metsa.fi