Meahciráđđehusa ođasmahtton strategiijain ovddidat ruoná šaddama, Suoma čitnaneutrálavuođamihttomeari, luonddu máŋggahámatvuođa sihke buresbirgejumi ja dorvvolašvuođa. Mihttomearrin lea vástidit áigeguovdilis servodatlaš hástalusaide sihke buoridit doaibmama buvttadanmuni ja váikkuheaddjivuođa.
Meahciráđđehusa doaimmain leat máŋggat servodatlaš váikkuhusat. Ovddit strategiijaođasmahttima maŋŋá máilbmi lea nuppástuvvan eanet stáđismeahttumin ja maiddái stáhtaekonomiija dilli lea futnon ain ovddežis. Strategiija ođasmahttimis leat váldon vuhtii nuppástuvvi doaibmabirrasa ja stáhtaráđi 9.10. nannen Meahciráđđehusa oamasteaddjipolitihkalaš linnjemiid.
Strategiijas leat njeallje servodatlaš mihttomeari, maidda Meahciráđđehusa doaimmain háliidit váikkuhit. Dát leat ruoná šaddan, čitnaneutrála Suopma, buresbirgejeaddji luondu ja máilmmi lihkolamos olbmot.
– Meahciráđđehus ii olat dáid servodatlaš mihttomeriid okto, muhto stáhta eatnamiin ja čáziin ja nuba min doaimmain lea guovddáš rolla dáid buot mihttomeriid ovddideamis. Háliidat šaddadit ihttáža, gos ásset boahttevuođasge máilmmi lihkolamos olbmot luonddus ja návddašit dan buktán buresbirgejumis, dadjá Meahciráđđehusa váldohoavda Juha S. Niemelä.
Servodatlaš váikkuheaddjivuođamihttomeriid lassin strategiijas leat earuhuvvon guhtta váldotemá, maid Meahciráđđehus deattuha doaimmainis.
Ruoná šaddanoaivvilda, ahte stáhta eatnamat ja čázit ávkkástallojit suvdilit suopmelaš servodaga dárbbuide. Stáhta fitnodatlágádussan oktan guovddáš bargun lea buvttadit stáhtaoamasteaddjái ekonomalaš árvvu. Meahciráđđehusa doaimmain leat maiddái mearkkašahtti guovlluekonomalaš váikkuhusat.
– Mihttomearrin lea buoridit ekonomalaš bohtosa ja šaddadit konseartna gávpejođu suvdilit ja máŋggabealagit biodoalu ja ruoná sirdašumi ja ođasmuvvi energiija kapasitehta šaddama vehkiin, Niemelä dadjá.
Dálkkádat ja luonddu máŋggahámatvuohta lea okta strategalaš váldotemá. Mihttomearrin lea dorvvastit ja nannet luonddu máŋggahámatvuođa stáhta eatnamiin ja čáziin sihke dustet dálkkádatnuppástusa ja fuolahit dasa vuogáiduvvamis. Dáidda láktasan čovdosat giessasit nuppiidasaset.
– Atnit ávkin dutkojuvvon dieđu ja ohcat oppa áigge ođđa čovdosiid dáid hástalusaide. Fuolahat luonddu máŋggahámatvuođas, ja min mihttomearrin lea šaddadit lotnolasgeavahanvuvddiid čitnanjielu ja stáhta eatnamiid muoraid čitnavuorkká 10 proseanttain jagi 2035 rádjai. Leat álggahan dálkkádatprográmma ođasmahttima, mas dálkkádatbargui láktasan mihttomearit ja doaibmabijut leat dárkileappot. Maiddái čáziiddikšuma birasrávvagiidda leat boahtimin ođasmahttimat, Niemelä muitala.
Goalmmát váldotemán lea buresbirgejupmi ja dorvvolašvuohta. Nannet luonddus boahtán buresbirgenváikkuhusaid ovddidemiin vásttolaš luonddus lihkadeami ja meahccebivddu ja heivehemiin oktii stáhta eatnamiidda čuohcán vuordámušaid.
– Strategiijaođasmahttima oktavuođas našuvnnalaš dorvvolašvuođa ja fuolahussihkarvuođa ovddideapmi lea badjánan ain eanet guovddáš rollii go árabut. Stáhta eatnamiid geavaheamis lea dás stuorra mearkkašupmi, ja Meahciráđđehusas lea eanahálddašeaddjin vásttolaš sajádat.
Earát strategalaš temát- áššehasperspektiiva, vásttolašvuohta ja ovttasbargu, bargoveaga čehppodat ja ovttaveardásašvuohta sihke buvttadanmunni ja váikkuheaddjivuohta – govvejit dan, maid barggus lihkostuvvan gáibida ja guđe guvlui háliidat doaimmaid ovddidit.
Strategalaš temáide leat meroštallon dárkilut mihttárat, ja čoaggit daid vuollái doaibmabijuid, maiguin ovddidat mihttomeriid.
Leat mearridan Meahciráđđehusas sirdašuvvat giddat strategiijaáigodagain jorrán strategiijaprosessii, ja boahttevuođas strategiija ođasmahttindárbbu árvvoštallat jahkásaččat.
Lassedieđut:
Váldohoavda Juha S. Niemelä, šleađgapoasta: juha.niemela(at)metsa.fi, tel. 050 5003681
Loga lasi:
Šaddadat ihttáža strategiija