Birasministeriija ja eanan- ja vuovdedoalloministeriija leat almmustahttán evttohusa kritearain, maiguin boares ja luondduviđá vuvddiid áigot suodjalit. Meahciráđđehus inventere kritearaid vuođul stáhta vuvddiid dán ja boahtte jagi áigge. Dasa lassin 31 000 hektára stáhta eatnamiid evttohit sirdojuvvot njuolga suodjalussii. Ollisvuohtan stáhta eatnamiid ođđa bissovaš suodjalusa viidodat stuorru árvvu mielde 80 000–90 000 hektárii.
Suopma lea EU biodiversitehtastrategiijas čatnasan suodjalit boares ja luondduviđá vuvddiid. Dat leat erenomáš árvvolaččat luonddu girjáivuhtii.
”Lea buorre, ahte boares vuvddiid suodjalanbargu ovdána, ja álbmotlaš kritearaevttohus lea guhkes barggu maŋŋá gárvejuvvon. Meahciráđđehus inventere stáhta eatnamiin čuozáhagaid, mat devdet kritearaid, ja dat sirdojuvvojit láhkageatnegahtton suodjalusa ollái”, dadjá Meahciráđđehusa váldohoavda Juha S. Niemelä.
Meahciráđđehus lea álggahan meahccemihtidemiid, main merkejit earret eará váldomuoradaga gaskamearálaš agi ja lassin ceaggo- ja eatnansuostamuoraid saddjáivuođa. Dasa lassin dárkkodit visuálamihtu vuođul olbmuid doaimmaid ovddit vejolaš luottaid, dego jalgŋáid, rávarokkiid ja geidnosiid. Inventeremat leat álggahuvvon eaktodáhtolaš luonddukártejeaddjiid almmuhan čuozáhagain.
”Go kritearaevttohus lea válmmas, inventerendieđuid beassat veardidit rádjeárvvuide ja dárkkálmahttit rávvagiid. Maiddái inventerenvuloš guovllut dárkkálmahttojuvvojit dál, go beassat gieđahallat báikedieđuideamet dáid kritearaid vuođul. Inventerenbarggu árvalit bistit guokte meahccebaji”, Meahciráđđehusa Metsätalous Oy vuvddiidgeavahus- ja plánenhoavda Hannu Lehtonen gávnnaha.
Inventeremis suodjaluvvojit gávdnon čuozáhagat, mat devdet boares ja luondduviđá vuovddi kritearaid. Maiddái inventerema oktavuođas gávdnon Meahciráđđehusa birasrávagirjjážis meroštallon ođđa luonddučuozáhagat guđđojuvvojit vuovdedoallodoaimmaid olggobeallái, vaikke suodjalankritearat eai dievašege. Luonddučuozáhagat leat ovdamearkka dihtii rođut, eamivuovddit, ja guossaguolbanat, gos leat valjis suostamuorat, goarddaguovllut, vuovddit ádjagiid ja jogažiid gáddeguorain ja eará spesiálačuozáhagat.
Stáhta eatnamiid ekologalaš fierpmádat čohkiida luonddusuodjalanguovlluin ja máŋggageavahusvuvddiid árvvolaš luonddu- ja spesiálačuozáhagain ja daid gaskasaš ekologalaš váccáhagain ja ng. lávkegeđggiin, maid mielde šaddo- ja eallišlájat besset leavvat. Vuovdedoallu lea dáid guovlluin ráddjejuvvon dahje guovllut leat ollásit vuovdedoallogeavahusa olggobealde.
Boares ja luondduviđá vuvddiid kritearaid ja inventerenbarggu vuođul suodjalanvuloš vuvddiid lassin evttohit njuolga suodjaluvvot oktiibuot badjelaš 31 000 hektára Meahciráđđehusa eatnamiid eanaš Sámis ja Pohjanmaa-Kainuu guovllus.
Suodjalančuozáhagaid válljema ággan leat leamaš ovddasteaddji boares vuovddit, ekologalaš čatnašuvvama buorideapmi suodjalanguovlluid ja šlájaid dáfus ja maiddái ovddasteaddji luonddutiippat. Evttohuvvon čuozáhagat jáhkkimis devdet mearkkašahtti láhkai boares vuvddiid kritearaid, nappo ráddjemiin daid suodjalanollisvuhtii juo dál, seastašuvvat meahcceinventeremis. Čuozáhagat gullet váldooasis Meahciráđđehusa guovlluekologalaš fierpmádahkii, gos dat leat eaktodáhtolaččat juo ovdalis guđđojuvvon ekonomiijadoaimmaid olggobeallái. Suodjalanmearrádusa mielde dat sirdojuvvojit lágas mearriduvvon suodjalusa ollái.
Lassidieđut:
Meahciráđđehus, váldohoavda Juha S. Niemelä, tlf. 050 500 3681
Meahciráđđehus Metsätalous Oy, vuvddiidgeavahus- ja plánenhoavda Hannu Lehtonen,
tlf. 040 583 6983
Birasministeriija ja eanan- ja vuovdedoalloministeriija dieđáhus (suomagillii)
Lassidieđut boares ja luondduviđávuvddiid inventeremis Meahciráđđehusa neahttasiidduin