Doaibma boazodoalloguovllus
Boazodoallu lea Davvi-Suomas árbevirolaš ealáhus, man boazodoalloláhka suodjala. Bohccot sáhttet guohtut friddja boazodoalloguovllus, masa gullet Lappi eanagotti lassin oasit Davvebađaeatnama ja Kainuu eanangottiin. Boazodoalloláhka geatnegahttá ráđđádallat bálgosiid ovddasteddjiiguin álo, go stáhta eatnamiin plánejuvvo boazodoalu hárjeheapmái dovdomassii váikkuhan doaibmabijuid.
Stáhta eatnamat, maid Meahciráđđehus hálddaša, leat eanaš Davvi-Suomas: badjel 80 proseantta stáhta eatnamiin leat boazodoalloguovllus, vuovdedoalu vuovdeeatnamiin 70 proseantta. Measta bealli stáhta eatnamiin Lappis leat suodjalan- ja meahcceguovllut.
Vuovdedoallu, boazodoallu ja luondduturisma leat buot ealáhusat, mat davvin gáibidit viiddis viidodagaid. Dát ealáhusat doibmetge dávjá seamma guovlluin. Meahciráđđehusas min prinsihppan lea, ahte vuovdedoallu, turisma ja boazodoallu sáhtášedje doaibmat bálddalagaid, go dušše ealáhusaid oktiiheiveheamis lea sohppojuvvon ovttas.
Porotalouden ja muun maankäytön yhteensovittamista ohjaavat sopimukset
Vuovdedoalu, boazodoalu ja eará eanangeavaheami oktiiheiveheapmin Meahciráđđehus ja Bálgosiid ovttastus leat ráđđádallan viiddis soahpamuša, mii meroštallá ovttasbargovugiid ja boazodoalu vuhtiiváldimii dárbbašlaš earenoamášdoaimmaid ja ráddjehusaid stáhta eatnamiin. Dálá soahpamuš lea jagis 2013. Soahpamuš lea fámus boazodoalloguovllu stáhta eatnamiin vuhtiiválddekeahttá Davvi-Sámi, gos leat iežas soahpamušat.
Bálggossoahpamuša mielde visot murremiin, eananhábmemiin, geaidnohuksemis ja viiddis čievrraváldinguovlluin, turismamáđijain, eatnama vuovdimis ja earáin viidásut eanangeavahanáššiin galgá doaimmahit dieđu bálgosii ovddalgihtii ja fállat vejolašvuođa váikkuhit plánaide.
Soahpamušas leat maiddái linnjemat lavdnjebuvttadan- ja bieggafápmoguovlluin, meahcástusas, bohccuid biebmamis, boazoáidesoahpamušain ja ráppiid geavaheamis.
Sápmelaččaid ruovttuguovllu bálggossoahpamušat
Sápmelaččaid ruovttuguvlui gullet Eanodaga, Ohcejoga ja Anára gielddat ja Soađegili davvioasis lean Lappi bálgosa guovlu.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus boazodoalu vuhtiiváldima stivre Sámedikki, Nuortalaččaid siidačoahkkima, sámiid ruovttuguovllu bálgosiid ja Meahciráđđehusa gaskkas jagis 2014 dahkkojuvvon ovttasbargosoahpamuš. Lassin Vuovdedoallu lea dahkan sierra soahpamušaid vuovdedoalloguovlluid geavaheamis Bátneduoddara, Muttošjávrri, Muotkkeduoddara ja Báhčaveaijoga bálgosiiguin ja Njellim siiddain jagiin 2009 ja 2010. Soahpamušaid mielde bohccuid dehálamos guohtumat leat ráfáidahtton vuovdedoallodoaimmain 20 jagi áigge, Njellimis muhtumassii 10 jagi áigge.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus mii čuovvut lassin vástideaddji ráđđádallanvugiid bálgosiid guovdu go earáge sajiin boazodoalloguovllus.
Soahpamušain leat maiddái girjejuvvon meannudeamit vejolaš soahpamušsierramielalašvuođaid čoavdimis. Meahciráđđehus ii čađat čuohppamiid sápmelaččaid ruovttuguovllus, juos dain ii leat ovddalgihtii juksojuvvon ovttamielalašvuohta ovttas bálgosiiguin.
Turisma ja boazodoallu
Meahciráđđehusa bargguide gullá luovvat gáibádusaid luonddu áhpásmuhttingeavaheami, luonddu- ja meahcceturismma ja turismaealáhusa suvdilis šaddamii. Dán barggu dahkat lotnolasgeavahanvuvddiin, luonddudoalloguovlluin ja oasis suodjalanguovlluin.
Min ulbmilin lea heivehit oktii Lappi šaddi turismma ja eará ealáhusaid dahkamin ovttasbarggu gielddaiguin, turismaealáhusain, boazodoaluin ja guovllu earáiguin doaibmiiguin.
Turismii laktásan barggus mii sagastallat Lappi guovlluid earenoamášiešvuođain ja luonddus, earet eará suvdilis luondduturismmas, ruskkahis vánddardeamis, juohkeolbmorivttiin, meahccejohtolagas ja boazodoalus.
Mii bivdit cealkámušaid bálgosiin ođđa turismamáđijain, dego mohtorgielká- ja safárimáđijain, mat plánejuvvojit guovlluideamet.
Meahciráđđehus vuovdá ja láigoha stáhta guovlluid ee. astoáigge- ja turismageavahussii. Bálgosiiguin lea sohppojuvvon čuovvovaš ovttasbarggu linnjemiin:
Sajádat-, gáddesajádat- ja oppalašlávaid olggobealde eatnama vuovdimis ja guovllu láigoheamis bivdojuvvo álo bálgosa cealkámuš. Lávvaguovlluin baicce eai bivdojuvvo sierra cealkámušat ovttaskas viessosajiid vuovdimis dahje láigoheamis.
Bieđggoássanguovllu fásta ássamii oaivvilduvvon viessosajiid vuovdimis guldaluvvo bálgosa ja nuortalašguovllus nuortalaččaid cealkámuš. Lassin áššis ráđđádallojuvvo dábálaš vuogi mielde ovttas gieldda huksenbearráigeahččiin. Astoáigge viessosajit eai baicce láigohuvvo dahje vuvdojuvvo bieđggoássanguovllus.
Guovlluin gos eai leat ráhkaduvvon lávat, maiddái fitnodatguovlluid láigohemiin gullat bálgosiid ja gielddaid huksenbearráigeahču.
Earenoamáš boazodoalloguovllus ii biddjojuvvo johtui lávvaráhkadeapmi dakkáraš boazodoalu dáfus guovddáš guovlluin, main eai leat ráhkaduvvon lávat ovddežis. Jos goittotge guovllus juo lean eanangeavaheapmi gáibida lávvaráhkadeami, bálgosiiguin ráđđádallojuvvo ovdal láva gárvvisteami álggaheami.
Lassidieđut:
- Oahpásmuva min doaibmamii turismaguovlluin
- Oahpásmuva min ovttasbargui luondduturismafitnodatdolliiguin
Meahcástus boazodoalloguovllus
Davvi-Suoma viiddis meahcceguovllut leat maiddái meahcásteddjiid ávkkástallamis. Boazodoalloguovllus lihkadettiin meahcásteaddji galgá álo fuolahit, ahte meahcástus ii hehtte bohccuid. Bohccuid balddáhallan lea gildojuvvon boazodoallolágas.
Muhtumin sáhttá dáhpáhuvvat nu, ahte meahcástusbeana biđge boazoealu dahje vearrámus dáhpáhusas rohkkáha bohcco. Dalle oamasteaddji geatnegasvuohta lea almmuhit vahágis ja buhttet vahága boazoeaiggádii ja bálgosii.
Meahciráđđehus ovddida meahcásteddjiid ja boazodoalliid gaskasaš dialoga meahcástanbeatnagiid dagahan vahágiid easttadeapmin. Mii gaskkustit áigeguovdilis dieđu boazobargguin meahcásteddjiide máŋggain vugiin:
- Mii muitalat boazodoalus buohkain boazodoalloguovllus lean meahcástusguovlluid dieđuin: Ráddjehusguovllut ja dihtosis lean bigálastinbáikkit merkejuvvojit meahcástusguovlluid kárttaide. Bálgosiid ovttastusa ja bálgosiid oktavuođadieđut liŋkejuvvojit lohpeguovlluid dieđuide.
- Mii máksit bálgosiidda Porotyot.fi-bálvalussii laktáseami vuosttamuš jagi goasttádusaid. Bálvalusas bálgosat dieđihit áigeguovdilis boazobargguin.
- Mii muitalit meahcásteddjiide Porotyot.fi:s ja vástideaddji bálvalusain Eräluvat.fi-siiddus.
- Beanaiskkuslobiin ja -soahpamušain dáhpáhusa ordnejeaddjis lea geatnegasvuohta čielggadit jođus lean boazodoallobargguid iskkusguovllus.
Meahciráđđehusa Fuođđobálvalusat ordne jahkásaččat oktasaš deaivvadeami meahcásteddjiiguin, turismafitnodatdoalliiguin, bálgosiiguin ja sámedikkiin. Deaivvadeamis gieđahallojuvvo ožžojuvvon máhcahat ja lohpemeahcástusa lágideapmi sápmelaččaid ruovttuguovllus.
Vuovdedoallu ja boazodoallu
Vuovdedoalloguovlluin leat valjis geasse- ja čakčaguohtunguovllut, maid bohccot dárbbašit. Vuvddiid gieđahallan váikkuha bohccuid guohtumii máŋgga láhkai.
Boazodoalu vuhtiiváldojuvvo vuovdegieđahallamis earet eará nu, ahte dehálaš lahppovuovddit figgojuvvojit gieđahallot giđđadálvve. Dárbbu mielde guohtunguovlluid čuohppamiid sáhttá maiddái sirdit. Buorre jeageleatnamiin garvit geasseáigásaš muoračoaggima ja eanagieđahallan dahkkojuvvo nu geahpas vugiiguin go vejolaš. Lappis alla guovlluid (badjel 280 mehtera mearagierragis) goikkis guolbba beahcevuovddit leat sirdojuvvon čuohppanrehkenastimiin gokčevaš vuovdegieđahallama ollái dahje dušše beare šaddadanlunddot čuohppamat leat vejolaččat.
Guđege bálgosii fállojuvvo álo ovddalgihtii vejolašvuohta váikkuhit visot čuohppan-, eanagieđahallan- ja geaidnohuksenplánaide.
Doaibmabidjokárttat čilgehusainis sáddejuvvojit bálgosiid boazoisidii ovddalgihtii. Sus lea golbma vahkku áigi almmuhit nuppástuhttinevttohusas dahje ráđđádallandárbbus. Dábálamos nuppástuhttimat plánaide laktásit eanahábmemii, čuohppamiid čađahemiid áigemuttuide, dálvegeainnuid linnjemiidda ja dehálamos čuozáhagaid mearreáigásaš (3-5 j) čuohppanráddjehusaide.
Vuovdedoalu ja boazodoalu oktiiheiveheami dahká vejolažžan báikediehtovuogádat, mas boazoáiddit, bohccuid guovddáš fievrridanhálttit, dálve- ja geasseguohtuneatnamat ja jeagelguohtuneatnamat leat oidnosis.
Stáhta eatnamiin leat čuođit boazoáidebáikkit, maid oktiirehkenastojuvvon viidodat leat oktiibuot badjel 50 000 hektára. Badjel bealli viidodagas lea vuovdedoalloguovllu buvttadeaddji vuovdeeatnamiin. Lappi luondduriggodatplána oktavuođas mii meroštallat Bálgosiid TOKAT-materiála vuođul visot boazoáideguovlluid sivlláinis ráddjejuvvon vuovdedoallogeavahussii, man dihtii ráddjejuvvon vuovdedoalu viidodat lassána sullii 17 000 hehtára. Dát váikkuha njuolga Lappi guovllu čuohppanvejolašvuođaide.
Lassin min ulbmilin lea meroštallat TOKAT-materiálaid vehkiin dehálamos bohccuid guohtunguovlluid ovttasbarggus guđege bálgosiin. Mii čađahit maiddái vuorrováikkuhuslaš neahttakártii vuođđuduvvan oassálastinmeannudeami bálgosiid ja Meahciráđđehusa geavahussii.
Luonddusuodjalanguovllut ja boazodoallu
Go gárvvistat luonddusuodjalan- ja meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat sagastallá bálgosiiguin plánaid linnjemiin.
Dikšun- ja geavahanplánain ja ortnetnjuolggadusain ráđđádallojuvvo boazodoallolága mielde (PHL 53 §) ja gárvvis plánain bivdojuvvojit guovllu bálgosiin vel sierra cealkámušat. Juos dikšun- ja geavahanplánaid linnjemiidda dahkkojuvvojit maŋŋeleappos beaivádeamit dahje nuppástusat, bivdojuvvojit dainge bálgosiid cealkámušat ja ordnejuvvo boazodoallolága čuvvon ráđđádallamat.
Maiddái luondduturismii laktásan máđijain bivdojuvvojit dábálaččat bálgosiid cealkámušat.
Dikšun- ja geavahanplánaid oktavuođas linnjet suodjalanguovlluid geavahanvuoigatvuođaid luobaheamis ja láigoheamis omd luondduturismafitnodatdoalliide. Luonddubálvalusat gullá bálgosiid go linnje luobahanprinsihpaidis. Meahcceguovlluin ja nuortalašguovllus bálgosiid cealkámušat bivdojuvvojit maiddái ovttaskas ođđa geavahanvuoigatvuođain.
Soames áitatvuloš šlájaid, dego goaskimiid, čuovvun lea Meahciráđđehusa ovddasvástádussan. Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat čielggada jahkásaččat bessenbohtosa juohke bálgosis. Dat laktása goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttenvuogádahkii. Geasi bessenboađus gehččojuvvo čađa ovttas bálgosiiguin čakčat ja sihkkarastojuvvo oktasaš oaidnu áššis. Jus bálgosat háliidit, dain leat vejolašvuohta leat mielde besiid dárkkisteamis.
Bálggossoahpamuša ollašuvvan lea čuovvuma vuolde
Meahciráđđehus bovde jahkásaččat bálgosiid ja Bálgosiid ovttastusa ráđđádallamii, mas gieđahallat máhcahaga vássán bajis ja plánet boahttevaš baji doaibmama oktiiheiveheami dáfus.
Ovttasbargu bálgosiid ja Meahciráđđehusa gaskkas lea doaibman nugo lei sohppojuvvon ja dat vásihuvvo váldooassái buorrin ja konstruktiivan. Lappi fidnoallaskuvllas dahkkojuvvon oahppočájáhusbarggu mielde measta buohkat bálgosiid ovddasteaddjit ledje duđavaččat dahje hui duđavaččat ovttasbargui. (Ranta, Aki 2018)
Meahcceguovddáža koordineren Boazodoallu ja vuovdešaddadeapmi -prošeavtta mielde Meahciráđđehusa ja bálgosiid ovttasbargu oaččui positiiva máhcahaga ja dat vásihuvvui buorebun go mannan jagiin (Järvenpää, Juha 2018).