Lotnolasgeavahanvuovddit
Stáhta oamasta sulaid goalmmádasa Suoma vuvddiin. Stáhta vuovddit šaddet eanet go dat ávkkástallojuvvojit, ja dat doibmet dehálaš čitnanjiellun. Dállodoalloanus lean lotnolasgeavahanvuovddit leat maiddái áhpásmuhttima, buresbirgejumi ja vildabiepmu gáldu.
Vuovddit leat Suoma deháleamos luondduriggodat. Muorra ávkkástallo huksemii, stohpogálvvuide, páhkkenmateriálain, biktasiidda ja earálágan plastteha buhtten ja biomateriálain. Šaddi vuovdi čatná beaktilit čina áibmogearddis ja doaibmá dehálaš čitnanjiellun. Vuvddiid dárbbašit maiddái virkkosmahttimii ja luonddu máŋggahámatvuođa seailluheapmái.
Mii lotnolasgeavahanvuvddiid?
Meahciráđđehusa vuovdedoalloanus lean guovllut leat lotnolasgeavahanvuovddit. Dain eanaš oassi lea Nuorta- ja Davvi-Suomas.
Stáhta eanaguovlluin badjelaš bealli leat lotnolasgeavahanvuovddit. Vuovdedoallu hárjehuvvo lihkká dušše goalmmádasas dáid guovlluin go oassi vuovdeeatnamis lea guorba hejot šaddan ja joavdelaseana
Lotnolasgeavaheapmi oaivvilda, ahte muorabuvttadeami olis vuvddiin vánddardit, meahcástit, čogget murjjiid ja hárjehit ealáhusdoaimma boazodoalus ja turismabálvalusain. Vuvddiid geavaheami plánemis ja vuvddiiddikšumis váldojit vuhtii dáid sierra ávkkástallanhámiid dárbbut. Maiddái vuvddiid biologalaš máŋggahámatvuođa ja eará luondduárvvuid dorvvasteapmi lea lotnolasgeavaheapmi.
Suomas vuovdi šaddá eambbo go dat geavahuvvo. Stáhta lotnolasgeavahusvuovddit šaddet jahkásaččat 13,3 miljon kubihka (Stáhta vuvddiid inventeren, Luke) ja muorra ráddjojuvvo guhtta miljon kubihka. Jahkedásis sulaid 2 proseantta stáhta vuovdeviidodagas lea muorarádjama ávkkástallamis.
Suopmelaš vuovdi lea muorrašlájaid bealis eanas goahccemuorravuovdi. Stáhta vuvddiin guokte goalmmádis lea buiga beahcevuovdi, beahceseahkalasvuovdi lea viđádas, guossa- ja soahkevuovddit unnit.
Stáhta eatnamat lea gaskamearálaččat eambbo šattoheamit go eará vuovdeeaiggádiid. Maiddái dat vuovddit, mat buvttadit unnán, šaddet hejot dahje leat joavdelaseana, gos ii sáhte murret, leat stáhtas eambbo go earáin.
Muora buvttadeaddji vuovdedoallomehciin stuorámus oassi lea nuorra gilvomeahcit. Dat leat njáskanmuttus ja doppe boahtá fibermuorra sellulosa- ja báberfabrihkaide ja energiijamuorra liggenlágádusaide. Čuovvovaš eanemus leat vesát ja šaddan gilvvavuovddit, main oažžu juo dimbbarmuoraid saháide.
Álo go muorra njeidojuvvo, eananeaiggát galgá fuolahit meahci ođasmuvvamis. Danin Suomas gilvojuvvojit juohke jagi 150 miljovnna muora. Dain sullii 20 miljovnna gilvojuvvojit stáhta lotnolasgeavahusvuvddiide. Sulaid 80 % stáhta vuvddiin ođasmuhtto gilvimiin, sulaid ođasmuvvá lunddolaččat.
Lotnolasgeavahusvuovddit leat buohkaid anus
Suomas luonddus lihkadeapmi lea lobálaš juohkeolbmorivttiin buohkaid eanaoamasteaddjiid eatnamiin. Maiddái murjjiid ja guobbariid čoaggin, vuodjan sihke rudneoaggun ja oaggun gullet juohkeolbmorivttiide.
Lotnolasgeavahusvuvddiin lea Meahciráđđehusa iežas mearrádusain vuođđuduvvon vánddardanguovllut ja áhpásmuhttinvuovddit, gosa leat huksejuvvon merkejuvvon máđijat ja dollasajit. Vánddardanguovlluin hárjehit normála vuovdedoalu áhpásmuhttinanu dárbbut vuhtii váldimiin. Áhpásmuhttinvuovddit fas leat vuosttažettiin áhpásmuhttinatnui várrejuvvon, dávjá eanadaga dáfus earenoamáš guovllut. Doppe leat áhpásmuhttin- ja suodjalanárvvut ja maid dikšumis váldo deattuhemiin vuhtii áhpásmuhttinanu dorjon luonddusárgosiid seailun. Áhpásmuhttinvuovddit leat máŋga logi sierra guovlluin Suomas.
Vánddardanguovlluin ja áhpásmuhttinvuvddiid olggobealde lotnolasgeavahusvuvddiin sáhttá lihkadit meahccebiilageainnuid dahje bálgáid mielde dahje “suhkkes vuovddis” – iešguhtege mielas mielde.
Lotnolasgeavahusvuvddiin orrun lea dábálaččat friddja, muhto oassi doaimmain gáibida lobi
Meahciráđđehus lea mearrádusainis addán almmolaš lobi dolastallamii luonddus stáhta eatnamiin Lappis, Nuortabađaeatnamis, Kainuus ja Davvi-Gárjilis. Eará sajis Mátta-Suomas ávžžuhat geavahit fuolahallan dolastallansajiid.
Dolastallamii sáhttá ávkkástallat goike ovssiid, rissiid ja smávva ruotkkuid. Jus vuollel kilomehterbeale siste lea fuolahuvvon dolastallanbáiki, galgá dolastallat doppe.
Oalle friddja vuvddiin orrumis fuolatkeahttá meahcásteapmi ja meahccejohtalus leat lobivuollásaš doaimmat. Maiddái guollebivddu várás (rudneoagguma ja oagguma vuhtii válddekeahttá) galgá máksojuvvot guolleváriiddiškunmáksu. Lobi dárbbaša maiddái dutkandoibmii
Luondduturisma lea mearkkašahtti ealáhus eandalii Nuorta- ja Davvi-Suomas. Go lihkadeapmi Meahciráđđehusa vuvddiin lea oassi gávppálaš luondduturismmas, dábálaččat dasa galgá ohcat lobi. Ná doaibma boahtá meahciráđđehusa dihtii, lea dorvvolaš, ja dan sáhttá váldit vuhtii soahpamuša mielde ovdamearkan vuvddiid gieđahallamis.
Lassidieđut luonddus lihkadeamis
