Natura 2000 -guovllut

Natura 2000 -guovlluid fierpmádagain suodjalit oppa Eurohpá uniovnna viidodagas dehálaš luonddutiippaid ja šlájaid. Mihttomearrin lea luonddu máŋggahámatvuođa seailluheapmi

Stáhtat evttohit Natura-guovlluid fierpmádahkii. Suoma Natura-guovllut leat váldoáššis dálá suodjalanguovllut, meahcceguovllut ja suodjalanprográmmaid čuozáhagat. Fierpmádagain suodjalit maiddái dakkár luonddu, mii árabut leamašan heajubut suodjaluvvon, ovdamearkan suolodatguovllu ja rittu čázevuole luonddu, jávrriid, stuorra jogaid, smávvačáziid, lássáid ja kulturbirrasiid.

Natura 2000 -guovlluid oktiirehkenastojuvvon viidodat lea sulaid 50 000 km² dahjege sulaid 13 % Suoma oppalašviidodagas. Guovlluin measta 80 5 leat stáhta eatnamat ja čázit Meahciráđđehusa hálddašeamis ja dikšumis.

Davimus Lappi gullá alpiidna avádahkii, eará oassi Suopma lea boreála avádagas. Kommišuvdna lea dahkan mearrádusa maiddái boreála avádaga guoskevaš logahallamis ja dan dievasmahttimis. EU lea loahpalaččat dohkkehan buot Suoma evttohusaid

Natura-guovlluid suodjaleami vuođđun sáhttá leat láhkaásaheapmi, hálddahuslaš mearrádusat dahje eaktodáhtolaš soahpamušat. Eanaš suodjaleami vuođđun leat luonddusuodjalan- ja meahcceguovlolágat, muhto luondduárvvut suodjaluvvojit maiddái vuovde-, čáhce-, olgolihkadan-, ráhkadus- ja eanaávnnaslágaiguin. Guovlluin sáhttet leat doaimmat, mat eai hehtte suodjaluvvon luondduárvvuid.

Lassidieđut