Meahciráđđehusa dálkkádatprográmma
Dálkkádatrievdan ja dasa vuogáiduvvan leat dehálaš rollas Meahciráđđehusa strategiijas. Veahkehat min dálkkádatprográmmain Suoma dálkkádatmihttomeriid ja čitnaneutrálavuođa fáhtema jagi 2035 rádjai: lasihat čitnanjieluid ja -vuorkkáid ja buhtes energiija buvttadeami ja geahpedat min bázahusaid.
Stáhta vuovddit dehálaš čitnanjiellu ja stuorru čitnavuorká
Riikkaviidosaš vuvddiid 12. inventerema mihtidandieđuid dieđu mielde stáhta vuvddiid čitnanjiellu lei áigodagas 2014-2018 sulaid 12 miljon tonna čitnadioksidaekvivaleantta (MtCO2e). Čitnanjielus 63 proseantta ledje lotnolasgeavahanvuvddiin ja 37 proseantta suodjalanguovlluin, Oppa Suoma vuvddiid čitnanjielus stáhta vuvddiid oassi lei seammá mihtidanáigodagas measta bealli, sulaid 48 proseantta. Stáhta eatnamiid muoraid njielu sturrodat vástida badjelaš viđadasa oppa Suoma šaddogássabázahusain jagi 2018.
Stáhta vuvddiid muoraid čitnavuorkká sturrodat lei sulaid 177 miljon tonna čina. Riikka vuvddiid guovtti inventerema gaskkas jagiid 2004-2018 stáhta vuvddiid muoraid čitnavuorkká sturrodat lea šaddan sulaid 11 proseantta 157 miljon tonnas 177 miljon tonnii čina. Lotnolasgeavahanvuvddiid oassi muoraid čitnavuorkkás lei 67 proseantta ja suodjalanguovlluid 33 proseantta. Stáhta eatnamiid ealli biomássa čitnavuorkká sturrodat lei sulaid viđádas (21 %) Suoma biomássa čitnavuorkkás.
Šaddadat lotnolasgeavahanvuvddiid čitnanjieluid ja stáhta vuvddiid čitnavuorkkáid
Min mihttomearrin lea šaddadit lotnolasgeavahanvuvddiid čitnanjielu ja stáhta eatnamiid muoraid čitnavuorkká 10 proseanttain jagi 2035 rádjai.
Jagi 2020 lotnolasgeavahanvuvddiid muoraid rehkenastojuvvon čitnanjiellu dahjege 9,12 MtCO₂e ja stáhta eatnamiid muoraid čitnavuorká 181 milj. t C.
Jagi 2020 lotnolasgeavahanvuvddiid muoraid čitnanjiellu lei rehkenastima mielde 9,12 miljon tonna čitnadioksidaekvivaleantta. Stáhta vuvddiid muoraid čitnavuorkká sturrodat lei rehkenastima mielde 181 miljon tonna čina, mas lotnolasgeavahanvuvddiid oassi lei 122 miljon tonna čina. Lotnolasgeavahanvuvddiid muoraid čitnanjiellu stuorui 0,96 miljon tonna čitnadioksidaekvivaleantta dahjege sulaid 12 proseantta ja stáhta vuvddiid čitnavuorká njeallje miljon tonna čina dahjege badjelaš 2 proseantta jagis 2018.
Ođasmuvvi energiija ja muorraávnnas buvttadit dálkkádatávkkiid
Stáhta guovlluide huksejuvvon bieggafápmu sihke áššehasaide doaimmahuvvon energiija- ja ávnnasmuoras čoggon energiija geahpedit energiijabuvttadeamis šaddan šaddogárdegássabázahusaid. Lotnolasgeavahanvuvddiid suvdilit buvttaduvvon muoras ráhkaduvvon buktagiin buhttet fossiila materiálaid, ja oassi ráddjojuvvon muoras seailu ovddosdikšuma maŋŋá vuorkán muorraráhkadusain ja eará guhkesáigásaš buktagiin.
Čitnagiehtaluoddamet muitala dáid positiivva dálkkádatváikkuhusain, maid min buktagat ja bálvalusat ožžot áigái árvogollosis. Jagi 2018 stáhta eatnamiin ožžojuvvon ođasmuvvi materiála a energiija buvttadedje jagi 2018 earálágan árvogollosiin dálkkádatávkkiid 3,3 miljon čitnadioksidaekvivaleantatonna ovddas.
Jagi 2020 Meahciráđđehusa guovlluide huksejuvvon bieggafápmokapasitehta lei 248,5 MW.
Dahkat mihttoeriid mielde ođasmuvvi energiija buvttadeami golmmageardásažžan stáhta guovlluin jagi 2030 rádjai. Lagaš jagiin stáhta eatnamiidda leat huksemin ođđa bieggafámu 400 megawáhta ovddas, ja lagaš guovllu fidnuovddidanpotensiála lea sulaid 900 megawáhta.
Geahpedat dálkkádatrievdama negatiivva váikkuhusaid luonddu máŋggahámatvuhtii
Luonddusuodjalanfierpmádaga ollislaš ja plánemii vuođđuduvvan dikšumiin dorvvastat ja buoridat guovlluid máŋggahámatvuođa sihke ovddidat daid áhpásmuhttin- ja eará suvdilis geavaheami árvvuid,
Lasihat fuopmášahtti vugiin aktiivvalaš luonddudiškuma ja hedjonan eallinbirrasiid ovddežiin dikšuma luonddusuodjalanguovlluin ja maiddái lotnolasgeavahanvuvddiid. Luonddusuodjalanguovlluin doaimmat laktásit eandalii birasministeriija HELMI-eallinbirasprográmma ollašuhttimii.
Lotnolasgeavahanvuvddiin dikšut jekkiid ovddežiin dálkkádatviisát ja váldit vuhtii maiddái fuođđo- ja guollešlájaid eallinbirasgáibádusaid.
Geahpedat min bázahusaid
Jagi 2019 min čitnajuolgeluodda lei sulaid 0,08 miljon čtnadioksidaekvivaleantatonna. Rehkenastima mielde min oppalašbázahusat geahppánedje jagis 2018 sulaid njeallje proseantta. Njiedjama čilgejit oassái muora rádjama ja fievrrideami bázahusrehkenastima dárkileappon šaddan ovdamearkan buvttadandieđuid ja boaldámušávdnasiid golahandieđuid bokte.
Guovddáš doaimmat min čitnajuolgeluotta unnudeapmin leat energiijabeaktilvuođavuogádaga atnui váldin, oljju geavaheamis luohpan giddodagaid liggemis jagi 2024 rádjai ja skáhppomiid, logistihka ja operašuvnnaid ovddideapmi.
Jagi 2019 muorarádjama ja muora fievrrideami bázahusat dahke min čitnajuolgeluottas 96 proseantta. Mihttomearrámet lea sirdašuvvat fievrridan- ja rádjanrusttegiin ain ekonomaleabbo ja dálkkádatustitleabbo čovdosiidda.
Muora rádjan- ja fievrrideami, vuovdedikšun- ja vuovdebuoridanbargguid sihke vuovdeferkkohaga buvttadeami ja doaimmaheami maŋŋá čuovvovažžan eanemus bázahusat min doaimmas šaddet doaimmahagaid ja luondduguovddážiid geavahan šleađggas ja lieggasis ja bargoveaga mátkkošteamis. Vai unnidat min hálddašan ráhkadusaid bázahusaid leat molson šleađgasoahpamušaid ođasmuvvi energiijai.