Luonddutiippaid suodjaleapmi
Meahciráđđehus vástida árvvolaš luonddutiippaid sihke ealli-, šaddo- ja guopparšlájaid suodjaleamis hálddustis lean stáhtaguovlluin. Čoaggit dieđu, čuovvut nuppástusaid ja dárbbu mielde dikšut guovlluid, vai šlájaid ja luonddutiippaid máŋggahámatvuođa seailuma sáhtašii dorvvastit.
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat vástida šlájaid ja luonddutiippaid suodjaleamis stáhta suodjalanguovlluin ja suodjaleapmái várrejuvvon čuozáhagain sihke dahká inventeremiid ja luonddudikšuma maiddái priváhta luonddusuodjalanguovlluin ovttasbarggus eanaoamasteaddjiiguin. Meahciráđđehus Vuovdedoallu Os vástida doaibmaoppalašvuođas stáhta lotnolasgeavahanvuvddiid.
Meahciráđđehusa ovddasvástádus EU:a luoddu- ja loddedirektiivvaid ja šlájaid oiddolaš suodjalandási seailumis Suomas lea stuoris, go riikamet Natura 2000 -fierpmádaga guovlluin stuorámus oassi lea stáhta eatnamiin.
Dieđut Suoma suodjalanguovlluid eallinbirrasiin ja šlájain vurkejuvvojit ULJAS-báikediehtovuogádahkii, mii čoahkkana máŋgga oassevuogádagas. Ovdamearkan suodjalanguovlluid govusdiehtovuogádat SAKTI sisttisdoallá dieđuid eallinbirrasiid iešvuođain ja dan vehkiin gárvvistat doaibmabidjoplána eallinbirrasiid dili buorideapmi. LajiGis-vuogádahkii vurkejuvvojit buot suodjalanguovlluid ja lotnolasgeavahanvuvddiid šládjadieđut. Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat oamasta ULJAS-vuogádaga, ja maiddái earát birashálddahusa bargit sáhttet ávkkástallat dan. Meahciráđđehusa Vuovdedoallu Os geavaha šaddobáikedieđuid hálddašeamis SILVIA-vuogádaga.
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat vástida luonddusuodjalanguovlluid suodjaleapmái, ovddežiin dikšumii, luonddudikšumii ja čuovvumii gullevaš doaimmain. Suodjalanguovlluin leat máŋggabealagit earálágan luonddubirrasat, dego sisčázit, Nuortameara ja dan riddoguovllu eallinbirrasat, árbebiotohpat, rođut,boreála vuovddit, buolžžat, šattolašjeakkit, áhpejeakkit ja duottarguovllut. Stuorra oassi luonddusuodjalanguovlluid luonddutiippain leat luonddudilis. Máŋggat guovllut leat goittotge árabut leamašan dállodoallodoaimmas, mii lea heajudan luonddutiippaid ráhkadusa ja doaimma.
Aktiivvalaš ovddežiin dikšuma ja luonddudikšundoaimmat leat ná dárbbašlaččat máŋgga suodjalanguovllus
Áigedási ja luohtehahtti dieđut luonddudikšunguovlluid šlájaid ja luonddutiippaid dilis leat dárbbašlaččat suodjalanguovlluid luondduárvvuid govvideamis ja dikšundárbbu árvvoštallamis. Luonddutiippainventeremiin čoaggit dieđuid ee. suodjalanguovlluid šattolašvuođatiippain, direktiivaluonddutiippaid viidodagas ja ovddasteaddjivuođas, ealli ja jápmán muoraid mearis ja ráhkadusas ja konkrehtalaš dikšundárbbus. Čoggojuvvon dieđuid vuođul gárvvistat luonddudikšun- ja ovddežiidikšunplánaid, main meroštallon doaibmabijut čujuhuvvojit hohpolaččamus dikšuma dárbbašan čuozáhagaide. Dieđut suodjalanguovlluid luondduárvvuin čohkkejuvvojit SAKTI-báikediehtovuogádahkii.
Luonddus čoggojuvvon dieđut ávkkástallojuvvojit suodjalanguovlluid dikšuma ja geavaheami plánemis, Suoma luonddutiippaid ja áittavulošvuođa árvvoštallamis ja EU:a luonddudirektiivvaraporteremis. EU:a luonddudirektiivvas leat 69 suopmelaš luonddutiippa, main 14 leat vuosttažettiin suodjaleami vuollásaččat. Árvvolaš luonddutiippaid suodjaleapmin leat vuođđuduvvon Natura 2000 –guovllut, maid lassin suopmelaš luonddusuodjalanguovlofierpmádagas leat valjit earáge guovllut.