Čáhceluondu
Meahciráđđehusa hálddašeapmái gullet sulaid 610 000 hektára čáhceguovllut jávrriin ja sulaid 2,8 miljon hektára mearraguovllut, badjel bealli Suoma guovllučáziin. Stuorámus oassi lea stáhta almmolaš čáhceguovlu, muhto maiddái máŋgga earálágan luonddusuodjalanguovlluide gullet čázit. Mearraguovlluide vuođđuduvvon álbmotmeahcit leat vihtta: Nuorttabeale Suomaluovtta, Tammisaari suologuovllu, Suologuovlomeara, Čielgemeara ja Mearrabađa álbmotmeahcit.
Mearraluondu
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid mearrabiologalaš doaibma buvttada šládja- ja luonddutiippadieđu Nuortameara mearra- ja riddoluonddus. Inventerendieđut geavahuvvojit, go plánet stáhta oamastan mearraguovlluid dikšuma ja suvdilis ávkkástallama. Dát guoská eandalii áhpásmuhttinanu ja mearraluonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami.
Bargomet lea oassi riikamet čázevuole mearraluonddu inventerenprográmmas (VELMU). Meahciráđđehus dahká maiddái lávga ovttasbarggu eará guvllolaš doaibmiiguin ja riikkaidgaskasaš dutkanfidnuin.
Dahkat maiddái guovlluid dikšuma ja geavaheami plánema, šlájaid ja luonddutiippaid čuovvuma sihke suologuovllu ja rittu kulturárbečuozáhagaid kártema ja dikšuma.
Mearraluonddu inventerema ja suodjaleami oktavuođaolbmot Meahciráđđehusa Luonddubálvalusain.
- Nuorttabeale Suomaluokta (Helsset–Kotka): Maiju Lanki
- Oarjjabeale Suomaluokta (Helsset–Hanko nuorratbealle): Aija Nieminen
- Suologuovlomearra ja Čielgemeara máttaoassi (Hanko oarjjabealle–Siipyy/Merikarvia): Heidi Arponen
- Čielgemeara davveoassi, Mearačotta ja Mearrabahta: Essi Keskinen
- Mearraluonddu inventerema ja suodjaleami ovddideapmi ja koordineren: Anu Riihimäki
Lávttasbáikkit
Riikkaidgaskasaš Ramsar-lávttasbáikesoahpamuša meroštallama mielde lávttasbáikkit leat buot sisčázit, jeakkit ja eará čáhcevuđot eatnamat ja mearraguovllut guđa mehtera čikŋodahkii, nappo stuorámus oassi min suodjalanguovlofierpmádagas.
Suodjalanárvvuid dáfus fuopmášahtti gáddelávttasbáikkit leat sisčáziid ja mearage rittuin. Buot Suoma 49 nammaduvvon, riikkaidgaskasaččat fuopmášahtti Ramsar-lávttasbáikečuozáhaga leat maiddái Natura 2000 -guovllut. Meahciráđđehus dikšu lávttasbáikkiid eanaš suodjalanguovlluin, muhto maiddái daid olggobealde, ovdamearkan ordnemiin vuovdedoalloguovlluid jekkiid, maidda leat blogen ádjagiid, fuođđu ja eará luonddu dáfus buoret dillái.
Sisčáhceluondu
Meahciráđđehus hálddaša ja dikšu sisčáhceluonddu ja guollenáliid dan oamastan čáhceguovlluin badjel 600 000 hektára viidodagas. Doaimmaideamet gullet suodjalanguovlluid sisčáhceluonddu kárten ja dikšun guovlluid dikšuma ja geavaheami doarjjan sihke guollenáliid dikšun ja guolásteami ordnen daidda heivvolaš guovlluin.
Stáhta čáhceguovlodikšuma lassin doaibmat aktiivvalaččat ovttasbarggus osolašgottiiguin, guolledoalloguovlluiguin ja čáziiddikšuma virgeoapmahašbeliiguin.
Sisčáhceluonddu inventerema ja suodjaleami oktavuođaolbmot Meahciráđđehusa lUonddubálvalusain ja Fuođđobálvalusain:
- Sisčáhceluonddu inventerema ja suodjaleami ovddideapmi ja koordineren: Jari Ilmonen, Luonddubálvalusat
- Guollebivddu ovddideapmi ja koordineren: Mikko Malin, Fuođđobálvalusat