Historjá
Suomas stáhta eananopmodahkii leat álo čuohcán earálágan ja duojážassii nuppástuvvan vuordámušat. Stáhta eatnamiid hálddašeaddji Meahciráđđehus lea leamašan servodaga speajal, mii lea speadjalastán guđege áiggis ráđđejeaddji miellaguottuid ja áiggi vuoiŋŋa. Meahciráđđehus devddii 160 jagis jagis 2019. Vuollin lea deahtis muitalus das, mo leat boahtán dása.
Jagis 1542 Ruoŧŧa-Suoma Gonagas Kustaa Vaasa almmuhii ásakeahtes mehciid Ipmila, Gonagasa ja Kruvnna opmodahkan. Dás šattai stáhta eananoamastus. Mehciide laktásedje dáloniid návddašanvuoigatvuođat, ja guhká lei eahpesihkkar, gos priváhtta ja kruvnnamehciid ráját manne.
Oahpásmuva stáhta dáláš eanan- ja čáhceviidodagaide.
Jagis 1841 keaisár-stuorrafursta mearridii komitea suokkardit vuvddiid geavaheami ja meahcceláhkaásaheami ođasmahttima. Láhkaásahus mii šattai ii lean áinnas váldodoaimmaheaddji-filosofa J.W. Snellman miela mielde, gii álggii almmolaš digaštallamii ovttas professor Nordströmiin. Hearrát digaštalle ee. das, galgetgo Suomas obanassii leat vuovddit. Loga lasi vuvddiid historjjás (lusto.fi).
Jagis 1841 keaisár-stuorrafursta mearridii komitea suokkardit vuvddiid geavaheami ja meahcceláhkaásaheami ođasmahttima. Láhkaásahus mii šattai ii lean áinnas váldodoaimmaheaddji-filosofa J.W. Snellman miela mielde, gii álggii almmolaš digaštallamii ovttas professor Nordströmiin. Hearrát digaštalle ee. das, galgetgo Suomas obanassii leat vuovddit.
Doppe, gos vuovdi ráđđe, ráđđe maiddái vártnuhisvuohta, diehtemeahttunvuohta ja olmmošmeahttunvuohta. – J.W. Snellman
Komitea gárvvistan láhkaevttohus ii loahpa loahpas dohkkehuvvon, muhto dan vuittii ovtta albmá, suollemasráđđi L.G. von Haartmana, sierraoaivil. Su evttohan ”vuovdeprográmma” šattai loahpas meahccelága vuođđun.
Luondu lea investeren riikamet mehciide min áidna riggodaga gáldu, ekonomalaš sorjjakeahtesvuođa gáldu. – L.G. von Haartman
Dát vuosttamuš vuovdenággu ja olu eará min historjámet lea vurkejuvvon Suoma Meahccemusea Lustoi Loga lasi historjámet vurkemis.
Jagis 1851 bođii fápmui čavgadis meahcceláhka, man čuovvuma gohcimii ja stáhta eananopmodagas fuolaheapmái vuođđuduvvui gaskaboddosaš eanamihtideami ja meahccedikšuma allahálddahus. Meahciráđđehusa historjá álggii jagis 1859, go Keaisár Aleksanteri II vuolláičálii almmuhusa meahccedikšunlágádusa vuođđudeamis. Dan bargun lei dikšut ja suodjalit vuvddiid ja buktit kruvdnui boađuid vuovdimin muora. Oahpásmuva vuovdehálddahusa ovdáneapmái.
Meahccedikšunlágádus oaččui ovddasvástádussan doaibmanguovllu, masa čuhce olu ruossalas vuordámušat. Vuođđobarggu, dahje stáhta meahcceopmodaga hálddašeami ja dikšuma, lassin eará barggut ledje boađuid buvttadeapmi stáhtii, saháindustriija šaddama doarjun ja ásaiduvvama ovddideapmi. Dáiguin muhtumassii ruossalas intreassain hápmašuvai vuovdehálddahusa birra stáhta, industriija ja dikšunguovlluid báikkálaš veahkadaga golbmačiehka, mas guhtege čiehka gesii iežas guvlui.
Vuosttamuš logijagiin muorragávpi ii buvttadan sávvojuvvon bohtosa. Vuovdehálddahusa kontrollaviggamušat stáhta vuvddiin jođihedje dávjá stuimmiide ovtta báikkálaš veahkadagain, mii lei hárjánan geavahit stáhta mehciid ealáhussan. Stuorimus oktiibeaškkiheamit šadde meahccepolitihka ja ássanpolitihka gaskkas. Visot dáin áššiin leat boahtán guhkes mátki dáláš Meahciráđđehussii. Earálágan dárbbuid oktiiheiveheapmi lea ain váldobargomet.
Meahciráđđehus lea vuovdán muora čuorvvasgávppiin, soahpamušgávppiin ja ruovdemáđiičuohppamiin dahkan bisnesa saháfitnodatolbmuin, doaibman soađiáigásaš boaldinmuorradoaimmahahkan ja ordnen kubihkkaálbmogasbargguid soahtebuhtadusaid máksimii. Stáhta vuvddiin lea čoggojuvvon stuorra mearri ruhta buresbirgenstáhta ovddideapmái. Seammá áigge meahccesuorggi skuvlejupmi lea ovddiduvvon aktiivvalaččat ja lea dutkojuvvon vuovdedikšuma vejolašvuođaid muorrabuvttadeami beavttálmahttimii. Loga lasi Meahciráđđehusa vuovdedoalu historjjás (suomagillii).
Luonddusuodjaleapmi bođii Suomas vuosttamuš háve sagastallamiidda 1880-logus. Luonddumehciid vuođđudeami kruvnna- ja maŋŋeleappos stáhtavuvddiide ákkastallui sihke estetihkalaš, mátkeealáhusa guoskevaš ja dieđalaš ákkaiguin. Aitosaš suodjalanguovlluid vuođđudeapmi ádjánii, muhto Meahciráđđehus álggii 1900-logu álggus iešráđálaččat suodjalit vuovdeguovlluidis mat gehččojuvvojedje árvvolažžan. Luonddusuodjaleamis álggahedje mearridit lágas j. 1923 ja vuosttamuš álbmotmeahcit šadde virggálaččat j. 1938.
Dán áigge Meahciráđđehusa guovlluin 19% leat lágas mearriduvvon suodjalanguovllut ja 4% gullet earálágan suodjalanprográmmaide. Vuovdeguovllut ja earát earenoamášguovllut leat oktiibuot 23%. Luonddusuodjaleapmi, vuvddiid máŋggahámatvuohta ja olbmo ja luonddu dássedettolaš gaskavuohta lea midjiide gudni ášši. Loga lasi luonddusuodjaleami ja áhpásmuhttinbálvalusaid ovdáneamis. (suomagillii)