Meahciráđđehusa strategiija: Šaddadat ihttáža

Leage buorre ja dohkket buot diehtočoahkuid sisdoalu oaidnimii dahje geahča sisdoalu dáppe.

Meahciráđđehus lea stáhta fitnodatlágádus, man bargun lea suvdilit ávkkástallat, dikšut ja suodjalit stáhta eana- ja čáhceguovlluid. Meahciráđđehusa doaibmama ulbmil lea luonddu árvvu ja oktasaš resurssaid vásttolaš ovddideapmi sohkabuolvvaid rastá. 

Šaddadat ihttáža -strategiijamet meroštallá guovddáš mihttomeriideamet ja doaibmamet guoskkahan linnjemiid. Strategiijas leat váldon vuhtii ođđa oamasteaddjipolitihkalaš linnjemat ja nuppástuvvi doaibmabiras ja dat ovddida riikkaidgaskasaš soahpamušaid dego ON:id suvdilis ovdáneami mihttomeriid ollašuvvama. 

Oktasaš višuvdnamet lea šaddadit ihttáža. Višuvnnas meroštallat njeallje servodatlaš váikkuhanvuođamihttomeari, mat leat ruoná šaddan, čitnaneutrála Suopma, buresbirgejeaddji luondu ja máilmmi lihkoleamos olbmot. 

Šaddadat ihttáža -strategiijain figgat dása, ahte  

• buresveadjin šaddá suvdilit ruoná šaddamii. 
• Suopma olaha gudneáŋgiris dálkkádatmihttomeriidis ja lea čitnaneutrála jagi 2035.  
• luondu veadjá bures ja dan máŋggahámatvuohta nanosmuvvá. 
• Suomas ásset boahttevuođasge máilmmi lihkoleamos olbmot geat návddašit luonddus ja dan buktán buresveadjimis. 

Meahciráđđehus ii olat dáid mihttomeriid okto, muhto stáhta eatnamiin ja čáziin ja nuba min doaimmain lea guovddáš rolla visot dáid mihttomeriid olaheamis.  

Guhtta strategalaš váldotemá stivrejit doaibmamet 

Fáhtehahtti pdf!

Višuvnna ollašuhttima várás leat earuhan guhtta strategalaš váldotemá, mat sisttisdollet dárkilut strategalaš mihttomeriid ja daid ollašuvvama čuovvu strategalaš mihttáriid. 

Váldotemát – ruoná šaddan, dálkkádat ja luonddu máŋggahámatvuohta sihke buresveadjin ja dorvvolašvuohta – govvidit strategalaš mihttomeriid, maid čuovvumuššan doaibmamet buktá árvvu lundui, olbmuide ja servodahkii. Earát temát – áššehasvuolggalašvuohta, vásttolašvuohta ja ovttasbargu, čeahpes ja ovttaveardásaš bargoveahka sihke buvttadanmunni ja váikkuhanvuohta – leat čađačuohppit ja govvidit dan, mo lihkostuvvat barggusteamet ja man guvlui háliidat ovddidit iežamet doaibmamet. 

Mihttomearit mat laktásit strategalaš temáide 

Ruoná šaddan 

Oaivvilda, ahte atnit ávkin stáhta eatnamiid ja čáziid suvdilit suopmelaš servodaga dárbbuide. Fidnolágádussan bargomet lea buvttadit stáhtaoamasteaddjái ekonomalaš árvvu.  

Mihttomearrámet leat 

• buoridit ekonomalaš bohtosa ja šaddadit konseartna gávpejođu máŋggabealagit atnimin ávkin biodoalu, ruoná šaddama ja ođđa ruhtadanhámiid vejolašvuođaid. 
• nannet guovlluekonomiija ja ráhkadit šaddama eavttuid guovlluid geavaheami suvdilis čovdosiiguin.
•  atnit ávkin vejolašvuođaid energiija kapasitehta šaddamii stáhta eana- ja čáhceguovlluin. 

Dálkkádat ja luonddu máŋggahámatvuohta 

Dálkkádatnuppástus ja luonddu máŋggahámatvuođa headjun laktásit nuppiidasaset ja hábmejit globála dásis olmmošgotti stuorimus riskkaid. Atnit ávkin dutkojuvvon dieđu ja ohcat oppa áigge ođđa čovdosiid dáid hástalusaide. 

Mihttomearrámet lea 

• dorvvastat ja nannet luonddu máŋggahámatvuođa stáhta eatnamiin ja čáziin. 
• šaddadat lotnolasgeavahanvuvddiid čitnjanjielu ja stáhta eatnamiid muoradaga čitnavuorkká 10 proseanttain jagi 2035 rádjai. 
• ovddidat vuvddiid šaddama ja dearvvašvuođa ja fuolahit dálkkádatnuppástussii vuogáiduvvamis. 

Buresveadjin ja dorvvolašvuohta 

Luonddus lea dehálaš mearkkašupmi olbmuid buresveadjimii ja našuvnnalaš dorvvolašvuohta lasiha servodaga stáđisvuođa. 

Mihttomearrámet lea 

• lonistat čanusjoavkkuid luohttámuša lihkostuvvan oktiiheivehemiin ja ovttasbargguin. 
• ovddidat buresveadjima gáhttemiin suvdilis luonddugaskavuođaid, movttiidahttimiin lihkadit luonddus vásttolaččat ja sihkkarastimiin áhpásmuhttingeavaheami ja meahccebivddu gáibádusaid. 
• doarjut našuvnnalaš dorvvolašvuođa ja fuolahussihkarvuođa. 

Áššehasvuolggalašvuohta, vásttolašvuohta ja ovttasbargu 

Menestuvvat ovttas áššehasaideametguin ja guimmiideametguin. 

Mihttomearrámet lea: 

• dovdat áššehassamet ja árvoráidomet báikkálaččat ja globála dásis ja ovddidit doaibmamet áššehasa dárbbuid mielde. 
• doaibmat vásttolaččat ja čuovvut buoremus meannudanvugiid. 

Čeahpes ja ovttaveardásaš bargoveahka 

Buot doaibmamet duohken lea čeahpes ja ovttaveardásaš bargoveahkamet, man ovttasta ráhkisvuohta lundui.  

Mihttomearrámet lea: 

• doaibmat oktan Meahciráđđehussan árvvus atnimiin, luohttámušain ja beroštemiin. 
• fuolahat buresveadjimis ja ovddidat dáidduideamet. 

Buvttadanmunni ja váikkuhanvuohta 

Mihttomearrámet lea: 

• atnit ávkin dieđu ja teknologiija ja ráhkadit dieđus áidnalunddot árvvu. 
• lasihit bargomet buvttadanmuni ja váikkuhanvuođa.