Guollešaddadeaddjiide

Meahciráđđehus ovddida guollešaddadeami eavttuid almmolaš čáhceguovlluin.

Stáhtaráđđi lea gárvvistan máŋggaid strategiijaid čáhcegilvima ja alit biodoalu ovddideapmin.

• Čáhcegilvinstrategiija 2022 mihttomearrin lea lasihit ruovtturiikka guollešaddadeami buvttadeami.
• Biodoallostrategiija (Alit biodoalu našuvnnalaš ovddidanplána 2025) mihttomearrin lea iešbirgejumi lasiheapmi.
• Mearadikšuma doaibmabidjoprográmma 2016-2021 ásaha meara dikšumii mihttomeriid ee. mearraguovlluid buori dili ektui.

Meahciráđđehusas lea hálddustis badjel 2 miljon hektára almmolaš čáhceguovllut mearas. Meahciráđđehusa mihttomearrin lea vástidit našuvnnalaš strategiijaide čielggademiin, gávdnojitgo mearraguovlluide heivvolaš guovllut, ovddidemiin ovttasbarggu sierra čanusjoavkkuiguin ja láigohemiin guollešaddadeapmái heivvolaš guovlluid fitnodagaide. Heivvolaš čuozáhagaid ozadettiin vuođđun leat Meahciráđđehusa almmolaš mearraguovllut, goittotge vuhtii válddekeahttá luonddusuodjalanguovlluid ja eará stáhta sierradárbbuide várrejuvvon guovlluid.

Meahciráđđehus lea mielde máŋggain fidnuin, main ohcat vástádusaid čáhcegilvima gažaldagaide.

Čáhcegilvima innovašuvdnaprográmma:

• Ruhtadeapmi Eurohpá mearra- ja guolledoalloruhtarájus (EMKR)
• Organisašuvnnaid ovttasbarggus leat mielde 9 guoimmi, Meahciráđđehus doaibmaoasálažžan
• Prográmma sisdoallu áhpeguolásteami ovddidandoaibmabijut juhkkojuvvon čuovvovaš oppalašvuođaide: Mearrašaddadeami lohpemeannudeapmi, áhpešaddadeami teknologiija, beaktilis buvttadangierdu ja buvttadeami árvvu lasiheapmi ja eará čuozihuvvon innovašuvdnadoaimmat.

Lassidieđut čáhcegilvima innovašuvdnaprográmmas

Uki-fidnu – Guollešaddadeami doaibmamálle ovddideapmi Uusikaupunki mearraguovllus

(Development of a fish farming operating model in the sea area of Uusikaupunki):

• EMKR-ruhtadeapmi
• Meahciráđđehus fidnu stivrenjoavkkus
• Fidnu sisdoallun guollešaddadeami doaibmamálle ovddideapmi juhkkon čuovvovaš oppalašvuođaide: stáhta/gielda biraslobi ohccin (doaibmamállemolssaeavttut), guorahallan eará buvttadanmuttuide (veajetšaddadeapmi, joatkkašaddadeapmi, dálveseailluheapmi, hámmandoaimmat) heivvolaš guovlluin ja biraslobi ohcama gáibidan dieđuid buvttadeapmi

Lassidieđut doaibmamálles

Guollestáhta-fidnu:

• EMKR-ruhtadeapmi
• Mielde Luke, Syke ja Meahciráđđehus
• Fidnu čielggada stáhta almmolaš čáhceguovlluid heivvolašvuođa guollešaddadeapmái ja ovddidit čáhcegilvima sajuštanstivrenplána (FINFARMGIS guollešaddadeami sajuštanstivrenbargoneavvu man vuođđu lea ekosystemalahkonanvuogis.

Lassidieđut guollástáhta-fidnus

Meahciráđđehus mielde maiddái mearraguovloplánemis

Ovdalis ovdanbuktojuvvon fidnut dievasmahttet nubbi nuppi. Ovdamearkan Čáhcegilvininnovašuvdna-prográmmas gárvvistuvvon FINFARMGIS-báikediehtoheivehus ávkkástallo Guollestáhta-fidnus, go guorahallat mearraguovlluid heivvolašvuođa guollešaddadeapmái.

Mearraguovloplánemiin ovddidat mearraguovlluid eará geavahanhámiid suvdilis ovdáneami ja šaddama, luondduváriid suvdilis ávkkástallan ja mearrabirrasa buori dili fáhtema.

Suoma vuosttas mearraguovlluplána gárvánii jagi 2020. Nannan-Suoma plána čoahkkana golmma plánas: okta plánain sisttisdoallá Suomaluovtta, nubbi Suolodatmeara ja máttaguovllu čielgemeara ja goalmmát davviguovllu Čielgemeara, Mearačoddaga ja Mearrabađa. Ålánda gárvvista iežas plána.

Nannan-Suoma plánat gárvvistuvvojedje eanagoddelihtuid jođihemiin viiddis ovttasbarggus čanusjoavkkuiguin ja dain heivehit oktii eará doaibmasurggiid, dego energiijasuorggi, mearrajohtalusa, guollebivddu ja čáhcegilvima sihke turismma ja áhpásnuhttinanu dárbbuid. Guorahallama čuozáhahkan leat maiddái ee. birrasa ja luonddu seailluheapmi, suodjaleapmi ja buorideapmi.

Oahpámusva mearraguovlluplánii

Oktavuođadieđut