Meahccegeainnut
Buorre ortnegis lean geaidnofierpmádat lea vuođđoeaktu luohtehahtti birrajahkásaš muorradoaimmahusaide ja oppalaččat vuovdedoalu hárjeheapmái. Meahciráđđehusa hálddašan guovlluin leat sullii 36 000 kilomehtera meahccegeainnut ja sullii 1000 šalddi.
Meahciráđđehusa investeren meahccegeaidnofierpmádaga bajásdollui ja geaidnobargguide lea sullii 17 miljovnna euro jagis. Iežas meahccegeainnuid lassin Meahciráđđehus lea osolažžan máŋgga priváhttageainnus.
Ulbmilin lea, ahte eanemus johtaluvvon geaidnofierpmádat bajásdollojuvvo fuolahusa doaimmain, goas dávjjes vuođđodivvumiid dárbu geahppána. Meahccegeainnuid dollojuvvo ortnegis earet eará dulbemiin ja plogemiin, lebbemin ođđa bajildusávdnasa ja njáskamin geaidnoguorravesáid. Dálvefuolahus lea eanaš muohttaga plogen. Geainnuid vuođđodivvumat ja ođđa geainnuid dahkamat dahkkojuvvojit jahkásaččat sullii 1000 kilomehtera veardde.
Meahccegeainnuid buorideapmi lea maiddái ráhkkaneapmi dálkkádatnuppástussii. Geainnut galget gierdat arvás čavččaid ja liehmus dálvviid siivvuhisvuođaid. Lassin meahccegeainnuin lea ulbmilin johtalit ain eanet losit muorradávvirbiillain go dál. Stuorit biillaiguin johtaleapmi geahpeda boaldámuša dárbbu, mii geahpeda muorrafievrridemiin boahtán bázahusaid. Mii leat leamašan mielde stuorra biillaid geavahaniskosiin ja lassin mii geavahit vejolašvuođaid mielde togafievrridemiid.
Mii ovddidit meahccegeainnuid plánema, dikšuma ja huksema aktiivvalaččat. Plánemis mii geavahit ain eanet veahkkin luoitilandeaddorusttegiid guoddinnávcca mihtidemiin, eanarádára eará geardenannodagaid árvvoštallamis ja videodulkoma geainnu geometriija, goikadeami, bajildusortnega ja vesáluvvama árvvoštallamis.
Ođđa geainnuid huksema mii vihkkedallat hui dárkilit; mannan jagiin ođđa geainnuid leat huksen vehá badjelaš 100 kilomehtera jagis.
Meahccegeainnut leat čájehan dárbbašlašvuođastis ja dahkan vejolažžan meahccebuollimiid johtilis jáddadanbargguid. Olahusgoikkis geassit 2018 meahccebuollimat ledje olu, muhto viidodagaid bealis dat báhce uhccin.
Meahccebiilageainnut leat buohkaid ávkkástallamis
Vuovdedoalu geavahussii huksejuvvon geainnut leat čájehan iežas dehálažžan stáhta guovlluid áhpasmuhttingeavaheami bálvalan infrastruktuvran.
Go luondduriggodatplánaid lea dahkkojuvvon, lea čuvvojuvvon lotnolasgeavahanvuvddiid meahccebiilageainnuid geavaheami. Čuovvumiid vuođul Meahciráđđehusa geaidnofierpmádaga stuorimus geavaheaddjijoavku lea áhpasmuhttingeavaheaddjit dahje earet eará meahcásteaddjit, murjejeaddjit ja guobbariid čoaggit: Čielggadusaid mielde meahccegeainnuid geavaheamis 85 proseantta lea eará go vuovdedoallogeavaheapmi.
Lotnolasgeavahanvuvddiid galledeaddjimeriid luohtehahtti árvvoštallan lea váttis, muhto luondduriggodatplánaid oktavuođas dahkkojuvvon geaidnogeavahančielggadusaid vuođul lotnolasgeavahanvuvddiid galledeaddjimeari árvvoštallojuvvo leat Kainuus sullii bealle miljovnna galledeami, Mátta-Suomas sullii miljovnna galledeami ja Gaska- ja Davvebađaeatnamis ja Lappis sullii 900 000 galledeami jagis.
Meahccegeainnuid ávkkástallan
Meahciráđđehusa bajásdoallan meahccegeainnuid ja daid geavaheami bealis lea buorre vuhtiiváldit vuolil máinnašuvvon áššiid. Earáin geaidnogeavaheddjiin sáhttet leat seammá geainnuid geavaheami dáfus muhtun osiid bealis earálágan prinsihpat.
Lihkadeapmi ja parkeren
Priváhttaolbmuid dábálaš olmmošjohtalusgeavaheapmi lea nuvttá.
Meahccegeainnuin sáhttá lihkadit vázzi, sihkkeliiguin ja luoddajohtalussii dohkkehuvvon mohtorfievrruiguin. Muorradávvir- ja eananávnnasfievrridemiid dihtii meahccegeainnuid ráhkadus ja fuolahus spiehkasta juoga veardde almmolaš johtalussii oaivvilduvvon geainnuin. Geainnuid lea figgan ráhkadit nanusin. Dan dihtii geavahuvvon bajildusmateriála lea dávjá roavvasut go dábálaččat.
Geainnu rájálaš fuolahusa dihtii lea sivva ráhkkanit rokkiide, luovus- ja eanageđggiide ja earáide vuordemeahttun várálaš dahkkiide. Dán sivas lea dehálaš muitit geavahit álo rivttes dilleleavttu. Meahccegeainnut leat huksenmuttus mihttodallon eanaš nu ahte dain oažžu vuodjit eanemustá 40 km/d.
Johtaleapmi meahccegeainnus dáhpáhuvvá vuoddji iežas ovddasvástádussan. Vuoddji galgá leat eanet várrugas go vuosttamužžan olmmošjohtalussii oaivvilduvvon geainnuin. Lea maiddái sivva muitit, ahte geainnu alde lihkadit stuorra muorradávvirbiillat ja earát lossa bargomašiinnat. Personbiillaid ii oaččo parkeret geainnu gurrii iige jorgalan- ja vuorkábáikkiide nu, ahte stuorra fievrogollosiid lihkadeapmi ja bargan šaddá váttisin.
Geaidnogeavahanmávssut losses fievrridemiide
Márkanmuorra- ja eananávdnasiid fievrridemiin berrejuvvo fievrridanmearrái ja -mátkái vuođđuduvvon geaidnogeavahanmáksu. Geainnu geavaheamis ja máksinvuogis galgá soahpat ovddalgihtii Meahciráđđehus Vuovdedoallu Os báikkálaš joavkohoavddain.
Siivvuhisvuohta ja earát geainnu geavaheami ráddjehusat
Meahccegeainnuin dušše unna oassi gierdá birrajahkásaš johtolaga. Sajádagas sorjavaš geainnuid mearri, gos dáhpáhuvvá birrajahkásaš johtaleapmi, lea 10–20 proseantta geainnuid ollislaš mearis.
Dábálaččat Meahciráđđehusa geainnuide eai leat stellejuvvon vuodjima eastadeaddji bummat. Geainnuin, maid arvi lea dipmadan, ii galgga goittotge johtalit, dego ii lunddolaččat maiddái siivvuhis áiggege.
Meahccegeainnuin leat hui rájálaččat johtalusmearkkat. Šalddiide, mat eai gierdda losses johtolaga, leat figgan stellet áššis muitalan deaddoráddjehusmearkkaid. Áibbas visot šalddiin ja geaidnobohcciin deaddoráddjehusmearkkat eai goittotge vealttekeahttá leat.
Boazodoalloguovllus meahccegeainnus sáhttá boahtit ovddal boazoáiddi áideuksa go áidi johtá meahccegeainnu badjel. Áideuvssa galgá muitit gokčat čađajohtima maŋŋá.