Dálvegeainnut
Suoma guhkes ja galbma dálvi dahká vejolažžan geainnuid dahkama muohttaga ja jieŋa ala.
Geainnu vuođđu dahkkojuvvo dásses guolbbameahccái dahje jeaggái duolbmamiin muohttaga, dássemin geaidnovuođuid goaivunmašiinnain dahje billáriin dahje lebbemin eatnama geaidnoluddii. Vuodjinortnegii geainnuid oažžu easkka, go muohta lea doarvái ja dáinna leat dássen geainnu eahpedássásašvuođaid. Geainnut suvdet rádjanmašiinnaid ja muorradávvirbiillaid, go geaidnovuođđu lea jikŋon doarvái čiekŋalassii.
Meahciráđđehus hukse dálvegeainnuid jahkásaččat 500-700 kilomehtera. Dat luddejit mehciid geainnohis gaskkaid. Dálvegeainnut leat gaskaboddasaččat, ja dálveáiggálaš rádjanbaji maŋŋá daiguin báhcet lundui dušše unnán luottat, mat datge jávket dábálaččat uhcánaččaid oaidnemeahttumin.
Dálvegeainnut leat earenoamážit Davvi-Suomas hui dehálaččat muorarádjama dáfus: Lappis measta bealli (45%) muorarádjamis dahkkojuvvo dálvegeainnuid miehtá. Dát geahpeda bissovaš meahccegeainnuid huksendárbbu vástideaddji meari. Ná viiddis meahcceguovllut bissot meahccin, vaikko čuohppamat dahkkojuvvotge. Dás lea ávki maiddái boazodollui.
Hearkkes eatnamiin muorarádjan dahkkojuvvo duollu áigge, dahje dalle go eana lea jikŋon. Dalle eatnamii eai boađe luottat eaige ruohtasvahágat, ja šaddodat gillá unnit. Dás lea mearkkašupmi ovdamearkka dihtii lahppoguohtumiid jeagelšaddodahkii.
Jiekŋageainnut dolvot čázádagaid badjel
Dálvit jávrrit jikŋot Davvi- ja Nuorta-Suomas nu suvdilin, ahte jieŋa sáhttá ávkkástallat johtaleapmái. Suomas leat jahkásaččat almmolaš geavahusas máŋggat jiekŋageainnut, ovdamearkka dihtii Davvi-Gárjilis Pielisjärvis sihke Oulu ja Hailuoto gaskasaš mearraguovllus.
Meahciráđđehus hukse Nuorta- ja Davvi-Supmii jahkásaččat 10–20 km jiekŋageainnuid sulluin ja čázádagaid duohken lean muorarádjančuozáhagaide.
Jiekŋageainnut huksejuvvojit duolbmamiin muohttaga ja pumpemin čázi jieŋa ala, dalle geaidnoguovllu jiekŋa nanosmuvvá ovddežisge. Jieŋa gassodat mihtiduvvo ja jieŋa ráhkadus dárkkistuvvo ovdal go jiekŋageainnu sáhttá rahpat johtalussii. Jiekŋa galgá leat 120 cm assái, ovdal go dievva lástejuvvon muorradávvirbiila sáhttá vuodjit dan mielde.
Jiekŋageainnuid ánssus sáhttá garvit šalddiid huksema. Go šalddit leat nu unnán go vejolaš, geasi áigásaš fievrojohtolat meahcceguovlluin geahppána.