Sitowise ja Metsähallituksen Luontopalvelut, 11.2.2020
Kun biologi kartoittaa Kevon kanjonissa tuoksualvejuurien esiintymiä, löytyy yksi tärkeimmistä työvälineistä tutkijan taskusta. Älylaitteet ovat monin paikoin korvaamassa perinteisemmät inventoinnin varusteet kuten paperikartat, GPS-laitteet ja ruutupaperin maastossa työskentelevien asiantuntijoiden arjessa.
Metsähallitus kehittää parhaillaan Sitowise Oy:n kanssa asiantuntijoilleen kahta mobiilisovellusta lajihavaintojen keräämiseen ja retkeilyreittien ja reittien varrelta löytyvien palvelukohteiden huoltoon ja ylläpitoon maastossa.
Metsähallituksen asiantuntijat ja sidosryhmät huolehtivat Metsähallituksen alueilla olevien rakennusten, rakenteiden ja reittien kunnosta sekä toteuttavat esimerkiksi lajistokartoituksia ja -seurantaa. Näiden tietojen hallintaan on Metsähallituksella olemassa työpöytäohjelmistot, mutta maastossa tiedonkeruu on tapahtunut perinteisin keinoin.
Täytetystä halkoliiteristä jää digitaalinen jalanjälki
Nyt alkaneen mobiilikehitystyön taustalla on tarve helpottaa asiantuntijan työtä paikoin haastavissakin maasto-olosuhteissa pakkasen ja sateen keskellä sekä vähentää turhia työvaiheita kuten inventointitiedon purkamista muistiinpanoista tietokoneelle.
Maastossa liikkuva asiantuntija syöttää jatkossa keräämänsä havaintotiedon suoraan mobiilisovellukseen, josta data siirtyy Metsähallituksen paikkatietojärjestelmiin.
– Aiemmin esimerkiksi Metsähallituksen biologit ovat pakanneet mukaan paperilomakkeiden ja vihkon lisäksi ison pinon karttatulosteita ja ilmakuvia. Jatkossa myös tarvittavat taustamateriaalit ja kartat ovat helposti käytettävissä mobiilisovelluksen kautta, kertoo projektipäällikkö Mira Korpi Metsähallituksen Luontopalveluista.
Toisella sovelluksista asiantuntijat keräävät ja ylläpitävät tietoa Metsähallituksen alueiden kasvi- ja eläinlajistosta sekä esimerkiksi lintujen reviireistä ja uhanalaisista luontokohteista.
Toinen sovellus auttaa puolestaan rakennusten ja reittien kunnossapidossa. Metsähallituksen luontovalvoja merkitsee sovellukseen, kun laavulle on viety lisää polttopuita ja kun kuivakäymälän kunto on tarkastettu, tai jos pitkospuiden kunnossa huomataan puutteita. Koska verkon kuuluvuus vaihtelee maastossa, tiedot on mahdollista tallentaa koordinaattien kanssa myös offline-tilassa.
– Sovellusten toteutus pohjautuu meidän Louhi-ratkaisuumme, jota useampi asiakkaamme käyttää helpon ja luotettavan tiedonkeruun turvaamiseksi hankalissakin kenttäolosuhteissa. Esimerkiksi Fingrid käyttää samantyyppistä sovellusta myrskytuhojen kartoittamiseen voimalinjojen läheisyydessä, kertoo asiakkuuspäällikkö Juha Pesonen Sitowiseltä.
Sovellusten käyttöä on tarkoitus pilotoida tositoimissa tulevalla kesäkaudella.