Suota ennallistettiin ennätysmäärä valtion suojelualueilla jo toisena vuonna peräkkäin: nyt yli 7 300 hehtaaria. Suurimmat pinta-alat toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan aapasoilla. Pienialaisempia, mutta luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä kohteita kuten puroja, lintuvesiä ja perinnebiotooppeja kunnostettiin kautta maan. Ennallistamistoimien avulla pyritään edistämään elinympäristön kehitystä kohti luonnontilaa tai nopeuttamaan luonnon elpymistä.
Valtion luonnonsuojelualueilla ennallistamisesta vastaa budjettivaroin Metsähallituksen Luontopalvelut -yksikkö.
– Olemme saaneet hallituksen Helmi-elinympäristöohjelmasta ja EU:n LIFE-rahastosta merkittävää lisärahoitusta parin viime vuoden aikana. Valtaosa soista, 70 prosenttia, ennallistettiin Helmi-ohjelman varoin ja loput ennallistamistöistä tehtiin LIFE-hankkeissa. Olemme kumppanien ja yrittäjien avulla voineet ennallistaa huimat pinta-alat suojelualueilla, erityisesti sellaista suoluontoa, jota on ennen suojelupäätöstä ojitettu metsätalouskäyttöön vuosikymmeniä sitten, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaija Eisto Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Toteutus on edennyt erinomaisesti: hallituskaudelle 2020–2023 asetettu soiden ennallistamisen Helmi-tavoite saavutettiin vuonna 2022, perinneympäristöjen hoidossa jäi täydennettävää. LIFE-hankkeet etenivät suunnitellusti.
Ennallistaminen korjaa vuosikymmenten soiden ojitusten vaikutuksia
Puolet Suomen alkuperäisestä suoalasta on ojitettu menneinä vuosikymmeninä. Nykyinen suopinta-ala on 8,7 miljoonaa hehtaaria, josta 4,7 miljoonaa hehtaaria on ojitettuja ja 4 miljoonaa hehtaaria ojittamattomia soita.
– Suo- ja vesiluonto ovat voimakkaasti uhanalaistuneet. On velvollisuutemme parantaa luonnon tilaa nyt, Eisto sanoo.
Luonnontilaiset suot ja kosteikot tuottavat monenlaisia hyötyjä suomalaisille. Puhtaan veden kierto on elinehto kaikille ja marja-apajat, rikkaat riistamaat sekä lintuvedet iloksi monelle.
– Kun tukimme suo-ojia, kunnostamme puroja ja umpeen kasvavia arvokkaita lintujärviä, elinympäristöjen on mahdollista palautua kohti monimuotoista luonnontilaa. Samalla kohentuvat tulvasuojelu, veden laatu sekä riistamaat, Eisto kertoo.
Myös vesiensuojelukuluja säästyy, kun kehitetään uusia, kustannustehokkaampia menetelmiä ennallistamistoimien ja talousmetsien kunnostusojituksen yhteensovittamiseksi.
Pohjoisessa kohenivat laajat suot ja kymmenet purokilometrit
Helmi-ohjelman töiden lisäksi myös laajassa Hydrologia-LIFE-hankkeessa (2017–2023) palautetaan soita, puroja ja lintuvesiä kohti alkuperäisen kaltaista luonnontilaa. Kohteita on yhteensä sata ympäri Suomen. Viime vuonna valmistuivat kaikki hankkeen piiriin kuuluneet Lapin soiden ennallistamistyöt, noin 570 hehtaaria, ja sen myötä täyttyi hankkeen 5000 hehtaarin kokonaistavoite. Puroja on kunnostettu peräti 30 kilometrin verran.
Myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suojeltuja soita ennallistettiin mahtava määrä, yhteensä 3000 hehtaaria. Virtavesien kunnostamisessa tehtiin suuri urakka, kun viisi kilometriä heikkoon kuntoon päässyttä Temmesjoen uomaa ennallistettiin. Temmesjoki oli alun perin kapea ja mutkitteleva joki, jonka uoma oli myöhemmin oikaistu. Joen lisäksi ympäröivä luonto kuten suot hyötyvät vesitalouden muutoksista, kun uoman rakenne ja virtausnopeus vaihtelevat.
Eteläisemmässä Suomessa saivat apua myös arvokkaat lintuvedet
Luontoa elvytettiin myös etelämpänä, kun Kiteen Päätyeenlahden arvokkaalle lintujärvelle tehtiin pesimäsaarekkeita, missä linnut ovat turvassa maapedoilta. Kun vuonna 1992 vesilintujen parimäärä oli 240 paria, se oli vuonna 2020 enää 93 paria. Mutta viime keväänä linnut palasivat! Kymmenet tuhannet linnut lepäilivät järvellä muuttomatkallaan ja pesän löysi yli 250 paria. Niitimme myös Vaasan Risön umpeen kasvavaa rantaniittyä, joka on tärkeä lintujen kevät- ja syysmuuton levähdysalue.
Suuri EU-hanke, Freshabit LIFE IP, päättyi 2022. Metsähallitus kumppaneineen paransi erityisesti purojen ja järvien tilaa. Rakensimme kalateitä, kohensimme uhanalaisen jokihelmisimpukan elinmahdollisuuksia sekä kunnostimme erilaisia kosteikkoja.
Koska vesistöt ja valuma-alueet eivät tunne rajoja, tarvitaan paljon yhteistyötä: maanomistajien, tutkimuslaitosten, valtion viranomaisten, yritysten, yhdistysten ja rahoittajien. Tuotimme uutta tietoa ja työkaluja vesistöjen kunnostajien tueksi.
Euroopan unioni on rahoittanut 60 prosenttia kummankin LIFE-hankkeen budjetista, loppu on ollut kansallista rahoitusta. Kahden hankkeen kokonaisbudjetti oli yhteensä noin 29 miljoonaa euroa.
Rahoitusta tarvitaan jatkossakin, erityisesti perinneympäristöjen hyväksi
– Metsähallituksen Luontopalvelut on ennallistanut yhteensä noin 44 000 hehtaaria soita 1980-luvulta lähtien, ja viimeisimpien vuosien hyvä rahoitus näkyy tuloksissa suoraan, kertoo Kaija Eisto. – Seuraavaksi olisi tärkeää päästä hoitamaan perinneympäristöjä enemmänkin. Ne vaativat paljon työtä, ja niiden osalta tavoite jäi vielä saavuttamatta, Eisto korostaa.
Perinnebiotoopit ovat vanhan maatalouden synnyttämiä elinympäristöjä kuten niittyjä ja laitumia. Niissä elää noin neljännes uhanalaisesta lajistostamme ja nämä luontotyypit tarvitsevat jatkuvaa hoitoa säilyttääkseen mahtavan monimuotoisuutensa.
Luontopalvelut jatkaa Helmi-elinympäristöohjelman toteuttamista suunnitelmallisesti vuoteen 2030 saakka edellyttäen, että rahoitusta toteutukseen on käytettävissä.
Lisätietoa:
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaija Eisto, 020 639 5745, kaija.eisto@metsa.fi
Info:
Soiden ja metsien ennallistaminen & luonnonhoito”. Metsähallitus, Luontopalvelut, Kaija Eisto 26.1.2022 (pdf)
Ympäristöministeriön tiedote Helmi-ohjelman tuloksista:
Soiden ennallistamisessa taas ennätysvuosi – Helmi-ohjelma hyvässä vauhdissa vuonna 2022 (14.2.2023, ym.fi)